Tutkijaklubin jatkamista pohditaan syksyllä

Pitäisikö keskustella siitä, millaista on toimia tutkijana Päijät-Hämeessä tai tutkia Päijät-Hämettä? Päijät-Hämeen tutkimusseura tarjoaa tähän mahdollisuuden.

Seuraava tutkijaklubin ilta on suunnitteilla syksyllä 2018. Tarkempia tietoja suunnitelmasta lähetetään klubin sähköpostilistalle. Huom! Jos haluat sähköpostiisi tutkijaklubin uutiset, niin liity sen sähköpostilistalle täyttämällä tämä liittymislomake.

Kaupunki nuorten palveluna

Tutkijaklubin illassa 14.5.2018 Kati Kumpulainen ja Sara Ikävalko kertoivat  ”kaupunki nuorten palveluna” -hankkeesta. Tutkimus on toteutettu Lahden eri asteen oppilaitoksissa ja nuorten sosiaalisissa verkostoissa sekä Lahdessa että laajemmin Metropolialueella.

Nuoret kaupunkilaiset ovat osallistuneet hankkeeseen sekä tutkimusryhmän jäseninä että tutkimuksen vastaajina. Näin palvelujen parantamista voidaan jäsentää yhdessä niiden käyttäjien kanssa.

Kaupunki nuorten palveluna -hankkeen tiedonkeruussa yhdistettiin useita tutkimusmenetelmiä. Lähde: Ikävalko, Käviäinen & Putkonen 2017, linkki: https://www.theseus.fi/handle/10024/139788

Tiedonkeruussa projekti on yhdistellyt monia menetelmiä, mm.  osallistavia työpajoja, käyttäjien itseraportointia ja käyttäjien tuottamaa materiaalia; esimerkiksi kaksikymppiset opiskelijat käyttivät ns. muotoiluluotaimia, joiden avulla he tallensivat elämäntilanteitaan ja niihin liittyviä kokemuksia.

Kestävän liikenteen haaste

Tutkijaklubin toisessa illassa Ville Uusitalo (LUT Lahti) kertoi aiheestaan ”tutkimus ja kestävä liikkuminen”. Hän eritteli liikenteen vaikutusta ilmastomuutokseen. Käyttämällä elinkaarimallia voidaan vertailla erilaisten liikenteessä käytettyjen energiamuotojen hiilijalanjälkiä.

Kansainvälinen ”World Resources Institute” arvioi, että 77 prosenttia kasvihuonepäästöistä syntyy energian tuotannosta ja sen kuluttamisesta. Siitä taas lähes viidennes syntyy liikenteessä.

Liikenteen kestävyyshaasteeseen voidaan hakea vastausta kahta kautta. Voidaan katsoa miten liikenteen vaatimaa energiaa voidaan tuottaa paremmin. Toiseksi voidaan miettiä, miten energiankulutusta voitaisiin vähentää tai hillitä. Vaihtoehtoisina uusiintuvan energia lähteinä on pidetty mm. biopolttoaineita ja sähköä.

Biokaasu- ja biopolttoaineiden hiilijalanjälkeä rasittavat usein niiden tuotantoon liittyvät maankäytön muutokset. Esimerkiksi palmuöljyn viljely biodieseliä varten saattaa syrjäyttää hiiltä varastoivia sademetsiä. Myös biokaasua tai polttoainealkoholia varten harjoitettu kasviviljely voi syrjäyttää muita viljelykasveja. Tulevaisuudessa uusiutuvia liikennepolttoaineita voidaan valmistaa vedestä ja hiilidioksidista käyttämällä uusiutuvaa sähköä. Tällöin ainakin osa maankäyttöön liittyvistä haasteista voidaan välttää.

Myöskään liikenteen energiakulutuksen muutokset eivät ole yksinkertaisesti saavutettavia. Henkilöautojen määrän ja lentoliikenteen ennustetaan voimakkaasti kasvavan. Tietoliikennettä käyttävä verkkokauppa muuttaa taas tavaraliikenteen järjestämistä. Ihmisten jokapäiväisen liikkumisen valintoihin vaikuttavat niin taloudelliset, terveydelliset kuin sosiaalisetkin motiivit.

Jatkokysymys: Mikä on Päijät-Hämeen rooli?

Päijät-Häme on osa globaalia ongelmaa, koska liikenteen energiankulutus on melko suurta erityisesti runsaan yksityisautoilun vuoksi. Lahdessa käynnistyneessä Citicap hankkeessa kannustetaan kuluttajia kestävämpään liikkumiseen henkilökohtaisen päästökaupan avulla. Tämä on globaalisti ainutlaatuinen kokeilu ja tässä Päijät-Häme voi olla suunnan näyttäjänä.

Lisäksi Suomessa on korkeatasoista energia-alan osaamista ja tutkimusta. Tämä saattaa tulevaisuudessa johtaa uusiin ja kestävämpiin tapoihin tuottaa liikkumisessa käytettyä energiaa. Päijät-Häme voi tarjota mielenkiintoisen kokeilualustan erilaisille energiantuotannon vaihtoehdoille.

Tutkijaklubi keskusteli Lahden keskustan kehittämisestä

Tutkijaklubi kokoontui ensimmäisen kerran 19.3.2018 Muotoiluinstituutin Antingalleriassa. Joukko oli pieni mutta keskustelu on välitöntä. Satu Parjanen (LUT Lahti) kertoi tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelusta Lahden keskustan kehittämishankkeissa.
Keskustelua herätti erityisesti paikallispoliittisestikin ajankohtainen Vesijärvenkadun kehittäminen. Paikalla olleilla oli kokemuksia, jotka liittyivät kadun käyttämiseen ja kaupunkikulttuurin kehittämisen jännitteisiin.

Kaavion lähde: Parjanen, S., Rantala, T. ja Laakso, H. (2016) Lahden keskusta – kiinteistönomistajien ajatuksia ja näkemyksiä. (Katso lukuvinkit.)

Lukuvinkkejä:

  • Parjanen, S., Rantala, T. ja Laakso, H. (2016) Lahden keskusta – kiinteistönomistajien ajatuksia ja näkemyksiä. Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Lahti. LUT Scientific and Expertise Publications. Tutkimusraportit – Research Publications No. 54. Linkki
  • Parjanen, S. & Laakso, H. (2017) Kokeilemalla paras Rautatienkatu. Tulevaisuuden Lahti –blogi:
  • Parjanen, S., Laakso, H. & Hyypiä, M. (2017) Yrittäjien osallistaminen keskustan kehittämiseen – tapaustutkimus Lahden Vesijärvenkadulta. Lahden tiedepäivä, 9.11.2017.

Tutkijaklubin taustaa


Päijät-Hämeen tutkimusseurassa on parin vuoden ajan keskusteltu siitä, miten täällä asuvat eri alojen tutkijat voisivat helpommin tavata keskustelemaan aluetta koskevan tutkimuksen tilasta ja omasta työstään. Myös opinnäytetyön tekijät ja jatko-opiskelijat voisivat saada vinkkejä ja tukea toisiltaan ja kokeneilta tutkijoilta. Ideoista ja keskeneräistä hankkeista keskustelu voisi helpottaa niiden toteuttamista. Tapaamisten esikuvina ovat mm. Palmenian  tiedekahvilat ja aikoinaan järjestetyt tutkijoiden keskustelupiirit.

Tutkimusseura käynnistääkin tutkijaklubin, jonka tarkoituksena on tuoda yhteen Päijät-Hämettä tutkivia ja tutkimuksia suunnittelevia tutkijoita ja jatko-opiskelijoita. Siellä voidaan keskustella tutkimusaiheista, lähestysmistavoista, menetelmistä ja toiminnan ympäristöstä. Keskustelutilaisuuksien sisältö luonnollisesti elää tarpeiden mukaan.

Tämän kevään teemaksi on valittu tutkimustyön ja käytännön suhde, josta järjestetään kolme keskusteluiltaa. Ensimmäinen on maanantaina 19. maaliskuuta klo 18.00. Kokoontumispaikka on Lahden Muotoilu-instituutin Antingalleria (Kannaksenkatu 22, B-rappu, alakerta).

Päijät-Hämeen tutkimusseuraan kuuluu täällä asuvien tai täältä lähtöisin olevien tutkijoiden lisäksi tutkimuksen edistämisestä kiinnostuneita henkilöitä ja yhteisöjä. Seura julkaisee vuosikirjaa ja järjestää retkiä ja keskustelutilaisuuksia, katso tutkimusseuran verkkosivut.