Arno Forsius

Artturi Hiidenheimo As. Oy Vihtilän rakennuttajana ja omistajana

Vihdin Oravalassa sijainneen, Niemelä -nimisen maatilan omistaja, sittemmin kunnallisneuvos Artturi Hiidenheimo (1877–1956) toimi Vihdin Säästöpankin toimitusjohtajana vuodesta 1899. Hänestä tuli nopeasti vahva vaikuttaja Vihdin kunnan ja seurakunnan asioissa. Vähitellen hänen vaikutuksensa laajeni osuustoiminnallisen yhdistys- ja yritystoiminnan kautta. Tärkeä muutos oli hänen valitsemisensa Kansallis-Osake-Pankin hallintoneuvoston jäseneksi vuonna 1918, jolloin J. K. Paasikivi oli pankin pääjohtajana. Hallintoneuvoston jäsenyys kesti Artturi Hiidenheimon kuolemaan saakka. Vuonna 1919 Artturi Hiidenheimo valittiin myös Kansallisen Kokoomuspuolueen kansanedustajaksi, jossa tehtävässä hän toimi vuoden 1926 valtiopäivien päättymiseen saakka.

Toiminta pankkimaailmassa sai Artturi Hiidenheimon kiinnostumaan kiinteistöjen hankkimisesta sijoitusmielessä. Heti 1920-luvun alussa hän osti yhdessä eräiden muiden henkilöiden kanssa Helsingistä talon Albertinkatu 10 (– Merimiehenkatu 27). Talon, jossa oli sekä asuin- että liikehuoneistoja, oli piirtänyt Leuto A. Pajunen ja se oli valmistunut vuonna 1912. Artturi Hiidenheimo ja muut osakkaat myivät talon 25.1.1923

Pursimiehenkatu 3:ssa oli ollut aikaisemmin kauppias Mikael Antipoffin vuokrakasarmi, joka oli rakennettu vuonna 1872. Sen paikalle valmistui vuonna 1923 uusi J. W. Lehtisen piirtämä talo, jossa oli asuin- ja liikehuoneistoja. Artturi Hiidenheimo ja neljä muuta henkilöä, Rissanen, Järvelä, Wirtakallio ja Suvanto, ostivat talon ilmeisesti samana vuonna. Artturi Hiidenheimon osuus taloyhtiöstä oli 110 osaketta. Hän asui vuosina 1924–1928 Helsingissä asioidessaan taloyhtiön huoneistossa n:o 4, joka oli silloin myös hänen lastensa kouluasuntona.

Artturi Hiidenheimolla oli kuitenkin mielessään mittavampia suunnitelmia. Hän osti vuonna 1928 yhdessä liikemies Oskari Haapalaisen kanssa Työväen Osakeyhtiö Kasvin kaikki osakkeet. Yhtiö omisti Helsingin Punavuoressa, Tikli -nimisessä korttelissa n:o 116, sijaitsevan tontin Pursimiehenkatu 23 (– Kankurinkatu 6) ja sillä sijaitsevan puutalon. Haapalainen luopui pian osakkuudestaan ja hankkeen edelleen kehittäminen lykkääntyi 1930-luvun alkuun.

Artturi Hiidenheimosta tuli vuonna 1929 kolmen muun henkilön kanssa Oy Olkkala -nimisen saha- ja tiiliteollisuutta harjoittavan yhtiön omistaja. Hänet valittiin myös yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi ja toimitusjohtajaksi, ja hän hoiti näitä tehtäviä kuolemaansa saakka, siis yli 25 vuoden ajan. Toiminta rakennustarvikkeita valmistavassa yhtiössä on luultavasti vaikuttanut Artturi Hiidenheimon tuleviin rakentamisratkaisuihin.

Tarinan mukaan päätös kerrostalon rakentamisesta Punavuoressa sijaitsevalle tontille tehtiin Oravalassa Artturi Hiidenheimon työhuoneessa Artturin päivillä 31.10.1930. Helsingin Sanomissa oli maaliskuussa 1931 uutinen, että Pursimiehenkatu 23:ssa oli tapahtunut juuri purettavaksi tuomitun puutalon huutokauppa. Kunnallisneuvos Artturi Hiidenheimo oli huutanut rakennuksen maaseudulle siirrettäväksi. Heti sen jälkeen tontille alettiin rakentaa Aarre Ekomaan (ent. Ekman) suunnittelemaa viisikerroksista asuintaloa. Taloon tuli noin 100 huoneistoa, joista suuri osa oli varsin pieniä.

Työväen Osakeyhtiö Kasvin omistaman rakennuksen puutavara kuljetettiin Vihtiin Artturi Hiidenheimon omistamalle Oravalan tilalle. Hirret käytettiin säilyneiden tietojen mukaan tilan uuden puimalan rakentamiseen päärakennuksesta kaakkoon sijaitsevan peltoaukean reunaan.

Artturi Hiidenheimon ja rakennusmestari, myöhemmin teollisuusneuvos Otto Wuorion kesken 20.2.1931 tehtyyn rakentamissopimukseen liittyi välisopimus, jolla puolet osakekannasta eli 5 osaketta siirtyi Otto Wuorion omistukseen, ja talon omistus jakautui samoin puoliksi omistajien kesken. Talon nimeksi tuli Asunto-osakeyhtiö Vihtilä, koska yhtiön molemmat osakkaat, Artturi Hiidenheimo ja rakennusmestari Otto Wuorio, olivat vihtiläisiä. Artturi Hiidenheimo oli johtokunnan puheenjohtaja alusta vuoteen 1956 saakka.

Urakkasopimus tehtiin 27.3.1931 ja talon rakensi Otto Wuorion rakennusliike sopimuksen mukaisesti marraskuuhun 1931 mennessä, siis hyvin ripeässä tahdissa. Kaikki talon liike- ja asuinhuoneistot annettiin vuokralle. Pohjakerroksen liikehuoneistoissa toimivat mm. Lauri Saarisen maalaamo, Elannon pullapuoti, Kanniston kotileipomo, Pakkaskone Oy:n myymälä, suutarinliike ja parturi-kampaamo.

As Oy Vihtilä toimi muutoksitta sotavuosien 1939–1944 ajan. Talo kärsi vain lieviä vaurioita Helsingin lentopommitusten aikana. Huoneenvuokrasäännöstely oli pitkään esteenä huoneistojen vapaalle vuokraamiselle ja vuokratason pitämiselle pääoman kannalta tuottavana. Artturi Hiidenheimon tytär Kirsti Rantapuu, joka asui talossa perheensä kanssa, toimi monia vuosia Vihtilän isännöitsijänä.

Lisäys lokakuussa 2006: Kaupparekisteriin 1.6.1931 jätetyssä muutosilmoituksessa ja sen 2.7.1931 päivätyssä päätöksessä todetaan, että Työväen Osakeyhtiö Kasvin yhtiöjärjestystä oli muutettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä 21.4.1931. Silloin yhtiön nimeksi oli tullut Asunto-osakeyhtiö Vihtilä. Uuden yhtiön ylimääräinen yhtiökokous oli pidetty 30.5.1931, jolloin sen varsinaisiksi jäseniksi oli valittu kunnallisneuvos Artturi Hiidenheimo Vihdistä, rakennusmestari Otto Wuorio Helsingistä, teologian tohtori Aukusti Oravala Vihdistä, lakitieteen tohtori Brynolf Honkasalo Helsingistä ja tilanomistaja Ragnar Forstén Vihdistä, sekä varajäseniksi rouvat Elli Hiidenheimo Vihdistä ja Rosa Wuorio Helsingistä. Yhtiön nimen kirjoittajiksi oli ilmoitettu pareittain Otto Wuorio ja Artturi Hiidenheimo, Paavo Minkkinen ja Otto Wuorio sekä Artturi Hiidenheimo ja Paavo Minkkinen. Paavo Minkkinen toimi yhtiön isännöitsijänä rakennustyön aikana. [Samanniminen henkilö on toiminut rakennuspäällikkönä vuonna 1952 perustetussa Rakennusliike Minkkinen & Ketola Oy:ssä.]

Kirjoitus on valmistunut huhtikuussa 2005 sen johdosta, että As. Oy Vihtilän valmistumisesta tulee syksyllä 2006 kuluneeksi 75 vuotta. E.m. lisäys lokakuussa 2006.

Lähdetiedot teoksessa:
Forsius, A.: Artturi Hiidenheimo 1877–1956. Elämää Vihdin Oravalassa, työtä yhteiskunnan hyväksi. Elli ja Artturi Hiidenheimon säätiö, Vihti. Jyväskylä 2002. 373 s.

TAKAISIN KULTTUURIA HAKEMISTOON