Arno Forsius

Puheenvuoro Vihdin Kokoomus ry:n juhlassa 18.3.2002
Vihdin lukion auditoriossa (klo 18.30 alkaen)

Vihdin Kokoomus ry:n perustamisen taustoja

Tarkastelen seuraavassa lyhyesti Kansallisen Kokoomuspuolueen alkuvaiheita, lähtökohtana puolueen ensimmäinen vihtiläinen kansanedustaja Artturi Hiidenheimo, jonka syntymästä tulee 23.5.2002 kuluneeksi 125 vuotta.

Maaliskuussa 1917 tapahtunut Venäjän vallankumous aiheutti poliittista liikehdintää Suomessakin. Toukokuun lopulla 1917 käynnistyneet maatalouslakot vahvistivat maataloustuottajien rivejä. Helluntaina 28.—29.5.1917 pidetyssä maataloustuottajien suurkokouksessa nimettiin valtuuskunta, jonka tavoitteena oli perustaa uusi Kansanpuolue yhdistämään Suomalaisen Puolueen ja Nuorsuomalaisen Puolueen jäseniä. Suomalaisen Puolueen yhdeksi edustajaksi valittiin silloin Artturi Hiidenheimo.

Elokuun puolivälissä 1917 Vihdin kunnantalolla kokoontui 39 Suomalaisen ja Nuorsuomalaisen Puolueen sekä Ruotsalaisen Kansanpuolueen jäsentä. Kokouksessa tehtiin ehdotus maanviljelijöiden liittymisestä erilliseksi Kansanpuolueeksi, joka muodostaisi vaaliliiton muiden porvarillisten puolueiden kanssa. Vaalien jälkeen oli tarkoitus saada aikaan hallitus, joka kykenisi järjestämään Venäjän ja Suomen väliset suhteet Suomen kansan tarpeita tyydyttäviksi ja niin itsenäisiksi kuin suinkin sekä vapauttamaan maan pääelinkeinon maanviljelyksen siihen kohdistuvasta vainosta ja ahdistuksesta.

Kansanpuolueen perustavaan kokoukseen valittiin osanottajiksi suomalaisista tilanomistajat Artturi Hiidenheimo ja J. T. Rauvola, nuorsuomalaisista maanviljelysneuvos Emil af Hällström ja tilanomistaja Kaarlo E. Vikström sekä ruotsalaisista agronomi Sigurd Regnell ja eversti A. G. von Rehausen. Artturi Hiidenheimo oli Helsingissä 21.8.1917 pidetyn Kansanpuolueen perustavan kokouksen avaaja ja hänet valittiin puolueen valtuuskunnan varapuheenjohtajaksi ja puolueneuvoston jäseneksi.

Lokakuun alussa 1917 pidettyjen eduskuntavaalien edellä suomenkieliset porvarilliset puolueet muodostivat suunnitelman mukaisesti vaaliliiton. Artturi Hiidenheimo oli Kansanpuolueen ehdokkaana, mutta ei tullut valituksi. Kansanpuolue sai vaaleissa läpi viisi kansanedustajaa ja kun Maalaisliitto sai seitsemän lisäpaikkaa, saivat porvaripuolueet enemmistön eduskuntaan. Marraskuun alun suuri vallankumous Venäjällä hämmensi poliittista kenttää myös Suomessa. Jo joulukuun alussa 1917 neuvoteltiin Kansanpuolueeseen ja Nuorsuomalaiseen Puolueeseen kuuluvien välillä puolueiden mahdollisesta yhdistämisestä, yhtenä Kansanpuolueeseen kuuluvana neuvottelijana Artturi Hiidenheimo. Aloite jäi tuloksettomaksi.

Suomi julistautui itsenäiseksi 6.12.1917 ja jo tammikuun lopulla 1918 alkoi kansalaissota-vapaussota, joka päättyi toukokuussa. Demokratia näytti kärsineen haaksirikon ja varsinkin porvarillisten puolueiden keskuudessa syntyi mielipide-eroja maan hallitusmuodosta. Se oli myös eräs Kansanpuolueen rivejä hajottanut kiistakysymys. Huomattava osa oikeistosta oli kuningasvallan kannalla ja myös Artturi Hiidenheimo oli omaksunut tämän näkemyksen. Eduskunta valitsi lokakuussa 1918 saksalaisen Hessenin prinssin Friedrich Karlin Suomen kuninkaaksi, mutta kun Saksan poliittinen asema muuttui pian epätoivoiseksi, Friedrich Karl kieltäytyi joulukuussa tarjotusta kruunusta. Kuningasvaltainen hallitusmuoto siirtyi myös eduskunnassa riittävän kannatuksen puutteessa yli vaalien.

Kansanpuolueen puolueneuvosto ja -valtuuskunta kokoontuivat 17.11.1918. Kokousilmoituksen allekirjoittanut Artturi Hiidenheimo ei osallistunut kokoukseen, mutta hänet valittiin vielä valtuuskunnan jäseneksi. Pian sen jälkeen Kansanpuolue jakautui kahteen uuteen puolueeseen, Kansalliseen Kokoomuspuolueeseen ja Kansalliseen Edistyspuolueeseen, joista edellinen oli kuningasvallan ja jälkimmäinen tasavallan kannattaja.

Artturi Hiidenheimo oli päättänyt liittyä Kansalliseen Kokoomuspuolueeseen. Hän oli mukana puolueen perustavassa kokouksessa, joka pidettiin Helsingissä 8.12.1918. Muista perustajajäsenistä on tässä yhteydessä aiheellista mainita vihtiläinen Lauri Palojärvi sekä helsinkiläinen Elli Tavastähti, jonka kanssa Artturi Hiidenheimo solmi vuonna 1929 toisen avioliittonsa.

Kansalliseen Kokoomuspuolueeseen liittyivät enemmistö Suomalaisesta Puolueesta sekä vähemmistöt Kansanpuolueesta ja Nuorsuomalaisesta Puolueesta. Samalla Suomalainen Puolue lakkautettiin ja sen varat sekä velat siirrettiin Kokoomuspuolueen puoluehallinnon vastuulle. Myös Kansanpuolueen ja Nuorsuomalaisen Puolueen toiminta päättyi, kun niiden enemmistöt perustivat 9.12.1918 Kansallisen Edistyspuolueen.

Kokoomuspuolueen ensimmäinen edustajakokous pidettiin vuoden 1919 alussa. Valtuuskunnan puheenjohtajaksi valittiin kansleri Hugo Suolahti ja varapuheenjohtajaksi Artturi Hiidenheimo, joka hoiti tehtävää vuoteen 1930 saakka. Sen lisäksi Artturi Hiidenheimo oli myös valtuuskunnan työvaliokunnan ja raha-asiain valiokunnan jäsen vuodesta 1922. Hänen vahva asemansa perustui osaksi Kansanpuolueesta siirtyneiden maanviljelijäjäsenten tukeen.

Kokoomuspuolueen väliaikainen puoluehallinto asetti 3.1.1919 toimikunnan järjestämään Uudenmaan väliaikaista piiritoimikuntaa ja Artturi Hiidenheimo valittiin sen jäseneksi. Väliaikainen piiritoimikunta kokoontui 19.1.1919 ja hyväksyi kansanedustajaehdokkaiksi mm. Artturi Hiidenheimon sekä hänen serkkunsa Akseli Sarjakosken Nummelta. Väliaikaisen piiritoimikunnan kokouksessa 30.3.1919 valittiin Uudenmaan piiritoimikuntaan 20 vakinaista jäsentä, yhtenä heistä Artturi Hiidenheimon veli Janne Törnström Vihdistä.

Artturi Hiidenheimosta tuli maaliskuun alussa 1919 pidetyissä vaaleissa ensimmäisenä vihtiläisenä Kokoomuspuolueen kansanedustaja. Hänet valittiin uudelleen myös vuosina 1921 ja 1924, joten hän oli yhtäjaksoisesti kansanedustajana vuoden 1926 valtiopäivien päättymiseen saakka. Uusi hallitusmuoto hyväksyttiin eduskunnassa presidenttijohtoiseksi muutettuna kesäkuussa 1919, jolloin myös kaikki Kokoomuspuolueen edustajat äänestivät sen puolesta. Presidentin valinnan edellä Emil Nestor Setälä lähetti 21.7.1919 ehdolla olleelle K. J. Ståhlbergille pitkän kirjeen, jossa hän arvosteli tämän sopivuutta tasavallan presidentin tehtävään. Setälä oli näyttänyt kirjeen Artturi Hiidenheimolle ennen lähettämistä ja keskustellut hänen kanssaan sen sisällöstä.

Kokoomuspuolueen Uudenmaan piiri oli ollut toiminnassa jo tammikuun alusta 1919, kuten edellä todettiin. Piiri- ja paikallisyhdistysten toiminta muuttui viralliseksi, kun Kansallinen Kokoomuspuolue muuttui liittojärjestöksi keväällä 1921. Uudenmaan piiriliiton perustava kokous pidettiin 3.4.1921. Artturi Hiidenheimo mainitaan piiritoimikunnan varajäsenenä vuosina 1924—1925.

Vihdin Kansallisseuran toiminnasta ei ole kirjallisia tietoja ennen 13.3.1921 pidettyä perustavaa kokousta. Kokouspöytäkirjan allekirjoittajat olivat K. E. Ritvanen, Janne Törnström, Kaarlo E. Vikström ja Artturi E. Korckman. Janne Törnström oli Artturi Hiidenheimon veli ja muut joko sukulaisia tai avioliiton kautta sukuun liittyviä. Artturi Hiidenheimo valittiin johtokuntaan vuosikokouksessa 21.6.1925, mutta hänen jäsenyytensä siinä kesti vain kaksi vuotta. Vihdin Kansallisseura, nykyinen Vihdin Kokoomus ry, rekisteröitiin huhtikuussa 1927. Pöytäkirjojen mukaan yhdistyksen pitkäaikaisia toimijoita 1930-luvun alkutaitteesta alkaen olivat nimismies K. W. Korte puheenjohtajana, kappalainen Arvo Salminen varapuheenjohtajana ja kansakoulunopettaja K. E. Ritvanen sihteerinä.

Kirjoitus on valmistunut maaliskuussa 2002. Viimeisen kappaleen viimeistä virkettä tarkistettu aikamäärityksen osalta maaliskuussa 2007.

TAKAISIN KULTTUURIA HAKEMISTOON