Arno Forsius

Teschen suvun välskärit 1600-luvun alun Viipurissa

Viipurin kaupungissa oli ainakin keskiajan lopulta lähtien parturiammattikuntaan kuuluneita välskäreitä, jotka antoivat tarvittaessa apua sairaille. Heistä tunnetaan nimeltä mm. 1400-luvun lopulla parturi Henrik. Vaikeissa sairaustapauksissa oli turvauduttava Tallinnassa asuviin lääkäreihin ja muihin parantajiin.

Viipurissa mainitaan vuonna 1598 linnanparturina Peter Kristianinpoika Tesche, joka oli sukunimestä päätellen saksalaista sukujuurta. Hänen syntymäaikaansa ei tiedetä. Hän oli tullut Käkisalmen linnanapteekkariksi vuonna 1593 Jören Möllerin jälkeen. Tuolloin Viipurin linnassa toimi apteekkarina ja parturina eli välskärinä Philip Bijlang.

Philip Bijlang oli matkustanut vuonna 1598 Lyypekkiin ostamaan lääkkeitä. Kaikesta päätellen hän kuoli niihin aikoihin, sillä samana vuonna Viipurin linnanapteekkariksi tuli Käkisalmessa siihen asti toiminut välskäri Peter Tesche. Ympäristön kihlakunnat määrättiin silloin maksamaan Teschelle tietty rahasumma lääkkeiden ostoa ja apteekin parempaa hoitoa varten.

Peter Teschen nimikirjoitus ja sinetti

Tuohon aikaan Viipurin kaupungissa ei ollut vielä erillistä apteekkia eikä apteekkaria. Siitä syystä seudulla yksityisesti toimivat välskärit pitivät itsellään tarpeellista lääkevalikoimaa. Monia tärkeitä rohdoksia voitiin saada vain ulkomailta. Sen vuoksi Peter Teschelle annettiin vuonna 1603 2 tynnyriä voita ”voidakseen ostaa itselleen tavaroita Saksasta apteekkiin” ja vuonna 1606 hänelle myönnettiin 10 taalaria rahaa samaan tarkoitukseen.

Viipurin linnassa toimiva ”Mäster Peder Barber” kuittasi vuonna 1603 7 ½ tynnyriä viljaa palkkiona siitä, että hän oli parantanut kruunun sotaväkeä. Kruunun vuotuisena palkkana hän sai sitäpaitsi 30 taalaria, puvun arvoltaan 20 taalaria, vapaan ruoan samoinkuin rehut hevoselle (klippare). Vuonna 1606 määrättiin, että mestari Peder saisi 1 taalarin ”jokaiselta hengeltä tai sairaalta, jonka hän kykeni parantamaan.” Kaikesta päätellen Peter Tesche oli mestarivälskäri eli kirurgi, joka harjoitti sairaiden hoitoa myös kaupunkilaisten keskuudessa. Peter Tesche kuoli Viipurissa vuonna 1616.

Peter Teschellä oli poika Hans Tesche, joka sai myös opin välskäriksi ja mestarivälskäriksi. Hänenkään syntymäaikaansa ei tiedetä, mutta hänet on haudattu Viipurissa 20.8.1656. Hänet mainitaan Viipurissa linnan- ja kaupunginvälskärinä 1600-luvun alkupuolella. Hans Teschen toiminnasta välskärinä ei ole paljon tietoja. Samoihin aikoihin Viipurissa oli linnan- ja kaupunginvälskärinä vuodesta 1617 Hans Rutenberg ja kaupunginkirurgina vuodesta 1632 mestari Kristofer Augustininpoika.

On paljon mahdollista, että Hans Tesche on siirtynyt vähitellen kauppiaan uralle. Hän oli ensimmäisen kerran avioliitossa kauppias Hans Bertilinpojan tyttären kanssa. Tämän kuoltua hän solmi toisen avioliiton kauppias Blasius König vanhemman lesken kanssa. Blasius König vanhempi oli kuollut vuonna 1618. Hans Tesche oli naimisissa vielä kolmannenkin kerran nimeltä tuntemattoman leskirouvan kanssa.

Hans Tesche omisti 1600-luvun puolivälissä Viipurissa tontin myöhemmän Piispankadun varrella, Cröellin ja Borchardtin kivitalojen välissä. Ilmeisesti talo oli tullut Hans Teschen omistukseen hänen toisen avioliittonsa seurauksena, sillä sen oli aikaisemmin omistanut Blasius König vanhempi. Vuonna 1652 sattuneen tulipalon jälkeen naapurit vaativat Tescheä raivaamaan tonttinsa tyhjäksi tai rakentamaan sille kivitalon, sillä he eivät halunneet elää alituisessa tulipalon pelossa hänen puisen talonsa vuoksi.

Pormestari Johan Cröell uhkasi jättää vaurioituneen kivitalonsa korjaamatta, jos Tesche saisi rakentaa uudelleen puutalonsa. Tesche puolestaan selitti, että hänellä ei ollut varaa rakentaa kivitaloa, ja kysyi oikeudelta, ”oliko hänen lähdettävä kaupungista”. Siihen hänelle vastattiin, että hän voisi saada kyllä tontin toisaalta, missä puinen talo ei olisi vaaraksi muille.

Teschen tontti arvioitiin 775 taalarin arvoiseksi ja naapurit tallettivat summan heti oikeuteen. Niin Tesche sai luopua tontistaan, joka jäi sen jälkeen rakentamatta naapurien yhteisesti omistamana. Kauppias Antoni Borchardt tosin aitasi osan siitä ja varusti aidan komealla tiiliportilla, jonka korkean kaaren alapuolta koristi rautainen ornamentti.

Hans Teschellä oli ensimmäisestä avioliitosta kaksi poikaa sekä toisesta avioliitosta kaksi tytärtä ja yksi poika. Blasius Königin leskellä oli edellisestä avioliitostaan yksi poika, Blasius König nuorempi.

Hans Teschen pojista ei kukaan jatkanut välskärin ammatissa. Ensimmäisen avioliiton vanhimmasta pojasta Peteristä tuli sotaväen kapteeni. Toinen poika oli Johan, joka ryhtyi kauppiaaksi. Hans Teschen toisesta avioliitosta syntyneistä tyttäristä Margareta oli naimisissa ensin Sunik Holstin ja myöhemmin Henrik Köllingin kanssa. Toinen tytär, jonka nimeä ei tiedetä, oli avioliitossa leipuri Lorens Mumsin kanssa. Hans Teschen toisesta avioliitosta syntyneestä Jakob -pojasta ei ole muita tietoja, kuin että hän oli raatimiehenä Helsingissä 1675.

Edellä mainitut Teschen suvun välskärit olivat tämän kirjoittajan esivanhempia. Hans Teschen poika Johan Tesche oli avioliitossa neljästi. Tämän ensimmäisestä avioliitosta Margareta Fresen kanssa syntyneet lapset Hans ja Helena (avioit. Timmermann) olivat kumpikin kirjoittajan esivanhempia. Lisäksi Johan Teschen toisen aviopuolison Anna Schmidtin ensimmäisestä avioliitosta syntynyt tytär Anna Thiele (avioit. Sesemann) oli kirjoittajan esivanhempia.

Kirjallisuutta:

Peldán, K.: Suomen farmasian historia. Helsinki 1967

Ruuth, J. W.: Viborgs stads historia I-II. Helsingfors 1906

TAKAISIN IHMISIÄ LÄÄKETIETEEN HISTORIASSA TAI KULTTUURIA, IHMISIÄ, SUKUJA HAKEMISTOON