Arno Forsius

 

Sveitsiläiset juustonvalmistajat Päijät-Hämeessä

 

Suomeen on etenkin 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa muuttanut ulkomailta tiettyihin kansallisuuksiin kuuluvia ammatinharjoittajia, joista voidaan mainita englantilaiset kutomoteollisuuden harjoittajat, norjalaiset sahateollisuusmiehet, saksalaiset makkarantekijät ja oluenpanijat, italialaiset jäätelönvalmistajat sekä sveitsiläiset juustonvalmistajat. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan Päijät-Hämeessä toimineita sveitsiläisiä juustonvalmistajia.

 

Juusto karjatalouden tuotteena

 

Maidon myynti oli aikaisemmin hankalaa sen huonon säilyvyyden vuoksi, etenkin jos yhteydet asutuskeskuksiin olivat vaikeat ja hitaat. Maitoa ei voitu myöskään varastoida omassa taloudessa niiden aikojen varalle, jolloin maidontuotanto ehtyi. Voita ja juustoa valmistamalla pystyttiin muuttamaan maito paremmin säilyviksi ja helpommin kaupattaviksi tuotteiksi. Keski-Euroopan vuoristoalueilla karjanhoito oli lähes ainoa maatalouden harjoittamisen keino ja Sveitsissä maidon jalostaminen oli perinteisesti tapahtunut suureksi osaksi juustonvalmistuksen avulla.

 

Vuonna 1815 Sveitsiin perustettiin ensimmäinen teollinen juustola Aare-joen laaksoon Kiesenin kylään noin 8 km Thunin kaupungista pohjoisluoteeseen. Tässä juustolassa alettiin valmistaa emmentaljuustoa, joka on saanut nimensä Emmenthalista, Emmejoen laaksosta, joka sijaitsee koilliseen Thunista. Kiesenin juustola ei poikennut muuten paljonkaan aikaisemmista alppijuustoloista, mutta runsaanmaidontuotannon johdosta siellä oli mahdollista valmistaa suuria tahkojuustoja. Yhteen täysikokoiseen emmentaljuustoon tarvittiin noin 1000 litraa tuoretta maitoa. Kiesenin juustolan menestymisen johdosta alppilaaksojen maidontuottajat alkoivat perustaa lisääntyvästi osuuskuntamuotoisia emmentaljuustoloita. Seurauksena oli juustonvalmistuksen nopea kehitys Sveitsissä, mistä se levisi myös naapurimaihin ja kauemmaksikin.

 

Juustonvalmistajia lähtee Sveitsistä Suomeen

 

Sveitsissä oli väestöpoliittisena ongelmana 1800-luvulla väestön runsas lisäys ja siitä aiheutunut työttömyys, mikä aiheutti vähitellen maastamuuttoa toimeentulon löytämiseksi ulkomailta. Teollisuustyö ei kiinnostanut alppilaaksojen talonpoikien jälkeläisiä, joita lähtikin joukoittain Amerikkaan maanviljelijöiksi. Melkeinpä sattuman kautta osa maastamuuttajista suuntautui Suomeen juustonvalmistajiksi ja karjataloustyöhön.

 

Suomessa elettiin 1800-luvun puolivälin tienoilla murroksen aikaa maataloudessa. Maanviljelys oli kokenut monia kriisejä usein toistuvien osittaisten ja joskus lähes täydellistenkin katojen johdosta. Maatalouden tulosten turvaaminen vaati karjatalouden voimakasta kehittämistä, mikä puolestaan edellytti maidonjalostuksen aloittamista laajassa mitassa. Käytettävissä oli kaksi mahdollisuutta, voin ja juuston valmistaminen. Edelläkävijöitä olivat suuret kartanot, jotka alkoivat ensin perustaa yksityisiä kartanomeijereitä voin valmistamiseksi. Jo 1840-luvulla ruvettiin valmistamaan myös pieniä juustoja, mutta yleisemmäksi se alkoi tulla vasta 1870-luvulta alkaen.

 

 

 

 

Vas. valokuva Diemtigenin kylästä Sveitsissä Bernin kaupungin

eteläpuolella maaliskuun lopulla 1998. Kuva on otettu kirkosta

etelään olevalla mäellä sijaitsevan hautausmaan laidalta.

Valok.Arno Forsius.

 

 

 

 

1850-luvun puolivälissä Sippolan pitäjän Sippolan hovin omistaja, kapteeni Alexander von Daehn matkusteli Keski-Euroopassa. Sveitsissä käydessään hän totesi siellä valmistettavan maukasta, säilyvää ja hyvin kaupaksi käyvää emmentaljuustoa. Niinpä hän otti palvelukseensa nuoren sveitsiläisen juustonvalmistajan Rudolf Klossnerin, joka saapui Sippolan valmistumaisillaan olevaan juustolaan vuonna 1856. Rudolf Klossner oli kotoisin Diemtigenin kylästä Simmejoen sivuhaaran Diemtigenjoen laaksossa, noin 12 km Thunin kaupungista etelälounaaseen. Siellä tehtiin juuri emmentaljuustoa.

 

 

 

Ja niin Sippolan meijerissä, Suomen ensimmäisessä varsinaisessa juustomeijerissä aloitettiin emmentaljuuston valmistaminen, aluksi 550 litran, sitten 800 litran ja lopuksi 1050 litran padassa. Yhä useammat kartanonomistajat hankkivat palvelukseensa sveitsiläisiä juustonvalmistajia, alkuvaiheessa enimmäkseen Rudolf Klossnerin välittämien tietojen perusteella. Emmentaljuuston valmistus alkoi Sippolasta levitä Kymenlaakson pitäjien kartanomeijereihin ja vähitellen muuallekin maahan. Siten Suomesta kehittyi nimenomaan emmentaljuuston tuottajamaa. Juustonvalmistuksessa sivutuotteena muodostunut hera soveltui maitosokeripitoisuutensa vuoksi hyvin sikojen ravinnoksi. Siitä syystä juustolaan liittyi lähes aina sikala, jonka avulla osa maidosta voitiin jalostaa lihaksi.

 

Sveitsiläiset toivat siis Suomeen emmentaijuuston valmistuksen. Se ei ollut mikään helppo taito eikä emmentaljuustosta Sveitsin ulkopuolella tullutkaan koskaan aivan alkuperäisen kaltaista. Suomessa siinä on kuitenkin onnistuttu paremmin kuin monessa muussa maassa. Eräät sveitsiläissyntyiset juustontekijät valmistivat sentään muitakin juustolaatuja. Sveitsistä Venäjälle siirtyneen Christian Stuckin pojat muuttivat edelleen Suomeen ja alkoivat valmistaa täällä erityisesti hollantilaistyyppistä edamjuustoa. Isänsä mukana Sveitsistä Suomeen muuttanut Adolf Wiedmer puolestaan ryhtyi ensimmäisenä maassamme valmistamaan sulatejuustoa Lahdessa vuonna 1924 Herkkujuusto Tehdas Oy:ssä.

 

Sveitsiläiset juustonvalmistajat Suomessa

 

Useimmat sveitsiläiset juustonvalmistajat olivat muuttaneet Suomeen kotimaastaan, eräät muiden maiden kuten Tanskan, Baltian maiden, Venäjän tai Unkarin kautta. Osa muuttajista oli perheellisiä. Poikamiehet avioituivat osaksi sveitsiläisten ja saksalaisten juustonvalmistajien tyttärien kanssa, osaksi suomalaisten naisten kanssa. Jotkut sveitsiläiset juustonvalmistajat toimivat koko ikänsä samassa työpaikassa, mutta useimmat siirtyivät muutaman vuoden välein uusiin työpaikkoihin. Sen seurauksena juustonvalmistustaito levisikin Suomessa paljon laajemmalle kuin tänne siirtyneiden juustonvalmistajien määrä muuten olisi edellyttänyt.

Suurin osa Suomeen muuttaneista sopeutui hyvin uuteen kotimaahansa, jonka kansalaisia heistä tuli vuosikymmenien mittaan. Varsin monet ovat säilyttäneet sveitsiläisen nimensä, mutta eräiden jälkipolvet ovat sen kuitenkin suomentaneet. Osa muutti takaisin Sveitsiin, osa kävi välillä Sveitsissä muutaman vuoden ajan mm. asevelvollisuutensa suorittamassa. Eräät perheet lähettivät poikansa Sveitsiin opiskelemaan ja nämä palasivat takaisin Suomeen meijerikoulun käytyään.

 

Sveitsiläiset juustonvalmistajat olivat yritteliästä ja uutteraa väkeä. Varallisuuden karttuessa moni heistä siirtyi muihin ammatteihin, maanviljelijäksi, karjanpitäjäksi, turkistarhaajaksi, liikemieheksi tai teollisuuden harjoittajaksi. Osa toimi liikkeenharjoittajana edelleen juusto- ja meijerialalla. Sveitsiläiset juustonvalmistajat pitivät mahdollisuuksien mukaan yhteyttä keskenään, asuivathan monet heistä Etelä-Suomessa, melko lyhyiden välimatkojen päässä toisistaan. Sveitsiläisten juustonvalmistajien ja heidän perheittensä harrastuksista mainittakoon soittaminen ja laulaminen, kotimaan perintönä myös alppilaulu eli jodlaaminen, shakinpeluu sekä metsästys ja ampuminen.

 

Päijät-Hämeen juustomeijereistä

 

Jotta jäljempänä mainittujen sveitsiläisten juustonvalmistajien toiminta eri puolilla Päijät-Hämettä olisi helpommin ymmärrettävissä, luetellaan seuraavassa Päijät-Hämeen alueella toimineet juustolat ja juustomeijerit, pääasiallisesti Väinö Pessin teoksen "Kartano- ym. yksityiset juustolat" mukaan. Meijerin nimen jälkeen on sulkeissa meijerin juustonvalmistusvuodet, mikäli niistä on ollut tietoja käytettävissä. Luettelossa on varmaankin puutteellisuuksia. Todettakoon samalla, että Päijät-Hämeessä oli muitakin meijerialan tuotantolaitoksia, kuten kerma- ja voimeijereitä, joita ei ole otettu tähän luetteloon. Aikaisemmin mainittiin jo, että juustonvalmistus alkoi kartanoiden juustoloissa ja juustomeijereissä. Vähitellen perustettiin myös muita yksityisiä juustoloita ja 1800-luvun lopulla alkoi syntyä osuuskuntia juuston tuottamiseksi. Alkuvaiheessa nämä osuuskunnat eivät kuitenkaan harjoittaneet juustonvalmistusta itse, vaan vuokrasivat meijerinsä yksityisille juustonvalmistajille. Ensimmäisenä osuusmeijerinä alkoi Joensuun Ympäristön Osuusmeijeri valmistaa emmentaljuustoa omana tuotantona vuonna 1908. 1910-luvulla alkoivat yhä useammat osuusmeijerit suunnitella emmentaljuuston valmistusta. Ensimmäisiä niistä olivat Taasian Osuusmeijeri 1912 ja Kausalan Osuusmeijeri 1913. Seuraavana on luettelo Päijät-Hämeen juustoloista ja juustomeijereistä 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella:

 

Artjärvi

Kinttulan kartanon juustola (1865, 1870–1913)

Ratulan kartanon juustola (noin 1888–1910)

Töyrylän juustola (1919–1955, 1961–1967)

 

Asikkala

Urajärven meijeri (1919–1958)

 

Hartola

Hartolan Meijeriosakeyhtiö (1916–1925)

Hartolan Osuusmeijeri (1919–1941)

Kalhon kartanon juustola (1850-luvun loppu –1926)

Kalhon Osuusmeijeri (1926–1958)

Pohjolan kartanon juustola (1911–1927)

Putkijärven kartanon juustola (1901– noin 1915)

 

Heinolan maalaiskunta

Paason kartanon juustola (1870–noin 1920)

 

Hollola

Lahden kartanon meijeri (noin 1870 –900-luvun alku)

Laitialan kartanon juustola (1880-luku – 1900-luvun alku)

Kalliolan juustola (1894–1924)

Kutajoen kartanon juustola (1890-luku – 1905)

Pyhäniemen kartanon juustola (1880- ja 1890-luku)

 

Iitti

Etelä-Iitin Meijeri Oy (1898–1912) ja Petäjäisten meijeri (1912–1919?)

Heinlahden juustola (1910–1937)

Kananojan kartanon juustola (? –1903)

Kausalan Meijeri Oy (1897–1909), Kausalan Osuusmeijeri (1937–1944)

Kymentaan meijerin juustola (1896 –1920-luku)

Lyöttilän Metsäkylän meijeri (1894–1914) ja Lyöttilän Osuusmeijeri (1914–1917?)

Nikkilän kartanon meijeri (1887–1943)

Perheniemen kartanon meijeri (1872? –1910-luvun alkupuoli)

Taasian meijeriosuuskunta (1904–1911) ja Taasian Osuusmeijeri (1912–1957)

Vuolenkosken juustola (1896? –1957)

 

Jaala

Ilonojan kartanon juustola (1887–1940-luku)

Vuorilahden juustola (1890– ?)

 

Kärkölä

Järvelän meijeri (1921–1931)

Suivalan meijeri (1890-luku)

 

Lahti

Herkkujuusto Tehdas Oy (1924–1942)

Lahden Seudun Meijeriosuuskunnan juustola (1936–1966)

Lammi

Lammin Osuusmeijeri (1924– edelleen)

Lieson juustomeijeri O/Y (1951–1958)

 

Myrskylä

Grevnäs mejeri ja Grevnäs-Mickelspiltom Andelsmejeri (1889–1930?)

Kankkilan meijeri (tiedot puuttuvat)

Labbom mejeri (1908?–1923)

Myrskylän kartanon juustola (1890?–1946)

Myrskylän Osuusmeijeri (1933–1958)

Nybro mejeri (Uudensillan meijeri) (1908?–1955)

 

Mäntsälä

Hautjärven kartanon juustola (1903–1930)

Levannon meijeri (1930–1958)

Mäntsälän kartanon meijeri (tiedot puuttuvat)

Mäntsälän Meijeri Oy (tiedot puuttuvat)

Mäntsälän Osuusmeijeri (tiedot puuttuvat)

Sälinkään kartanon meijeri (1907–1950?)

Ylikartanon (Andersbergin kartanon) meijeri (1870-luvun loppu–1917?)

 

Nastola

Arrajoen kartanon juustola (1870-luku–1898?)

Erstan kartanon juustola (1868–1900-luvun alku)

Hokkaran kartanon juustola (1880-luku–?)

Koiskalan kartanon juustola (1875–1900-luvun alku)

Metsäkylän meijeri (1930-luvun alku–1957)

Orrilan kartanon juustola (1896–1954)

Toivonojan kartanon juustola (1871–1917?)

 

Orimattila

Hyyterin juustola (noin 1885–1909)

Kankaan kartanon meijeri (1885–1944?)

Orimattilan Osuusmeijeri (1925–1941)

Pakaan Maidonmyyntiosuuskunnan juustola (1931–1955)

Ruhan kartanon meijeri (1910–1914, 1924– edelleen)

Sommarnäsin kartanon juustola (1869–1890-luku)

 

Pukkila

Kanteleen Osuusmeijeri (1914–1959)

Pukkilan Osuusmeijeri (tiedot puuttuvat)

 

Sysmä

Hovilan kartanon juustola (1860-luvun alkupuoli–1954)

Joutsjärven Osuusmeijeri (1895–1953)

Karilanmaan juustola (1909–1916)

Sysmän Osuusmeijeri (1906–1942, 1952–1963)

 

Päijät-Hämeen sveitsiläiset juustonvalmistajat

 

Tiedot Sveitsistä Suomeen muuttaneista juustonvalmistajista, jotka ovat toimineet Päijät-Hämeen juustoloissa ja juustomeijereissä, on saatu pääasiallisesti teoksesta Suomen juustonvalmistajat, Finlands ostberedare 1856–1948. Monen matrikkelitiedot ovat siinä puutteelliset. Usean kohdalla toimipaikkoja Suomessa ei ole mainittu eriteltyinä. Sitä paitsi kaikki sveitsiläissyntyiset juustonvalmistajat eivät ole lähettäneet tietoja tähän teokseen, joten luettelo ei ole suinkaan täydellinen. Sveitsiläisten huomattavaa osuutta osoittaa se, että matrikkelin 472 juustonvalmistajasta 154 oli sveitsiläisiä tai heidän jälkeläisiään. Muita ulkomaalaisia oli vain 18. Todettakoon samalla, että sveitsiläisinä usein mainitut Block -suvun jäsenet olivat syntyperältään saksalaisia.

 

Luettelo, jossa on mainittu vain Sveitsissä syntyneet ja Päijät-Hämeessä toimineet juustonvalmistajat, on seuraava:

 

Aeschlimann, Friedrich, synt. Langnaussa 1883, toiminut juustonvalmistajana Myrskylän kartanon juustolassa 1940-luvun alkupuolella.

Bartholdi, Josef Karl, synt. Sveitsissä 1893, muuttanut Suomeen 1913, toiminut juustomestarina Vuolenkosken juustolassa 1928–1931 ja vastaavana meijerinhoitajana Mäntsälän Osuusmeijerissä ja Mäntsälän Meijeri Oy:ssä Helsingissä 1931–1945.

Bühler, muuttanut Suomeen 1864, toiminut juustonvalmistajana Kalhon kartanon juustolassa.

Bürki, Walter, synt. Worbissa 1888, toiminut juustomestarina Ruhan kartanon meijerissä 1910-luvulla vuoteen 1914 asti.

Büssing, muuttanut Suomeen 1860-luvulla, toiminut juustonvalmistajana Kalhon kartanon juustolassa 1860-luvulla.

Bütschi, Edvard, synt. Reutigenissä 1887, muuttanut Suomeen 1908, toiminut meijeristinä Kauppaliike Tarmo Oy:ssä Mäntsälässä 1930- ja 1940- luvulla.

Büttiker, Maximilian, synt. Thurgaussa 1876, muuttanut Suomeen 1902, toiminut vuokraajana Labbom mejerissä 1908–1909 ja Vuolenkosken meijerissä 1913–1917.

Dähler, Hans, synt. Uettligenissä 1890, muuttanut Suomeen 1921, toiminut juustomestarina Mäntsälän Osuusmeijerissä 1920-luvulla.

Eggen, Friedrich, synt. Oberwilissä 1908, muuttanut Suomeen 1922, toiminut juustonvalmistajana ja meijeristinä Myrskylän kartanon juustolassa 1937–1939.

Eggen, Jakob, synt. Därstettenissä 1878, toiminut meijerin vuokraajana Taasian meijeriosuuskunnassa 1904–1911.

Fuhrer, Fritz Fredrik, synt. Bernin kantonissa 1845, toiminut juustonvalmistajana ja meijerinvuokraajana Myrskylän kartanon juustolassa.

Gamper, Otto, synt. Eschlikonissa 1896, toiminut juustonvalmistajana Kankaan kartanon meijerissä 1926–1930.

Grunder, Johann Friedrich, synt. Sveitsissä 1881, toiminut juustonvalmistajana Nybro andelsmejerissä 1907–1915.

Habegger, Christian, synt. Lützelflühissa 1873, toiminut juustonvalmistajana Koiskalan kartanon juustolassa 1892–1894, Kalliolan juustolassa 1894–1904 ja Mäntsälän Osuusmeijerissä 1909–1910.

Huetz, toiminut juustonvalmistajana Kalhon kartanon juustolassa 1880-luvun alussa.

Hählen, Johann Christian, synt. Bernin kantonissa 1846, toi minut meijerinvuokraajana Erstan kartanon juustolassa 13 vuotta 1800-luvun lopulla, sen jälkeen vuokraajana ja juustonvalmistajana Lyöttilän Metsäkylän Meijerissä vuosina 1894–1905.

Imboden, Fritz, synt. Bernin kantonissa 1878, muuttanut Suomeen 1903, toiminut juustonvalmistajana Lyöttilän Metsäkylän Meijerissä 1905–1906

Kernen, Gottlieb. synt. Reutigenissa 1861, muuttanut Suomeen 1877, toiminut meijeristinä Myrskylän kartanon juustolassa ja Myrskylän Osuusmeijerissä.

Knutti, Fredrik Wilhelm, synt. Diemtigenissä 1875, muuttanut Suomeen 1900, toiminut juustonvalmistajana Ratulan kartanon juustolassa 1901–1910, perustajana ja juustonvalmistajana Metsäkylän Meijerissä Nastolassa 1931–1932, juustomestarina Mäntsälän Meijeri Oy:ssä 1940–1944.

Kunz, Johann (Hans), synt. Diemtigenissä 1875, muuttanut Suomeen 1892, toiminut juustomestarina Grevnäs-Michelspiltom andelsmejerissä 1892–895.

Kunz, Susanna, o.s. Gerber, edellisen äiti, juustonvalmistaja Johann Kunzin leski, synt. Sveitsissä 1842, muuttanut Suomeen 1883, toiminut meijerinvuokraajana Grevnäs mejerissä 1890-luvulla.

Könitzer, toiminut juustonvalmistajana Erstan kartanon juustolassa.

Leuenberger, Fritz, synt. Afolternissa 1896, muuttanut Suomeen 1914 Unkarista, toiminut meijerinvuokraajana Nybro andelsmejerissä 1932–1939.

Liechti, Hermann, synt. Landiswilissä 1892,, muuttanut Suomeen 1910-luvun alussa, toiminut juustomestarina Grevnäs-Michelspiltom andelsmejerissä 1921–1928.

Liechti, Johann, synt. Bernin kantonissa 1844, toiminut juustomestarina Kinttulan kartanon juustolassa 1876–1913.

Marti, Christian, synt. Sveitsissä 1843, toiminut meijerinvuokraajana Vuorilahden juustolassa, perustanut Heinlahden juustolan 1910.

Metz, Alfred, synt. Littaussa 1897, muuttanut Suomeen 1921, toiminut juustonvalmistajana Sälinkään kartanon meijerissä 1931–1936.

Morant, Carl Johann, synt. Oberbührenissä 1879, muuttanut Suomeen Liivinmaalta 1907, toiminut meijerinvuokraajana Sälinkään meijerissä 1913–1918, Simolan juustolassa 1925–1926 ja meijeristinä Myrskylän kartanon juustomeijerissä 1926–1927.

Müller, Emil, synt. Oberkulmissa 1885, muuttanut Suomeen 1912, toiminut juustonvalmistajana Kankaan kartanon meijerissä 1914–1916, Grevnäs-Michelspiltom andelsmejerissä 1920–1922 ja Myrskylän kartanon juustolassa 1922–1929.

Pfäffli, Adolf, toiminut juustonvalmistajana Kalhon kartanon juustolassa 1880-luvulla.

Pfäffli, Christian, synt. Eggiwylissä 1848, muuttanut Suomeen 1870, toiminut juustonvalmistajana ja meijerinvuokraajana Toivonojan kartanon juustolassa 1871–1874, Erstan kartanon juustolassa 1877–1879 ja 1890-luvun puolivälissä, Koiskalan kartanon juustolassa ja Lahden kartanon meijerissä 1880-luvulla – 1890-luvun alkupuolella, perustanut Orrilan kartanon juustolan 1896.

Pfäffli, Fritz, synt. Eggiwylissä 1871, muuttanut Suomeen n. 1890, toiminut juustonvalmistajana Pyhäniemen kartanon juustolassa 1895 ja Erstan kartanon juustolassa 1896.

Pfäffli, Johann Ulrich, synt. Eggiwylissä 1881, muuttanut Suomeen 1901, toiminut juustonvalmistajana Orrilan kartanon juustolassa 1901–1902 ja Kalliolan juustolassa 1902–1903.

Pfäffli, Mathias, synt. Eggiwylissä 1854, muuttanut Suomeen 1880, perustanut Hyyterin juustolan n. 1885, toiminut juustonvalmistajana Kalhon, Laitialan ja Pyhäniemen kartanoiden juustoloissa 1880-luvulla, vuokraajana ja juustomestarina Koiskalan kartanon juustolassa 1891–1899, Hokkaran kartanon juustolassa 1880-luvulla sekä vuokraajana Koiskalan kartanon juustolassa 1891–1899. Hän rakennutti yhdessä August Veltheimin kanssa 1894 Kalliolan juustolan, jossa valmisti juustoa 1899–1918.

Ramsayer, Adolf, toiminut juustonvalmistajana Kalhon kartanon juustolassa.

Rohrer, Petter, synt. Unterwaldenissa 1855, muuttanut Suomeen Venäjän kautta, toiminut juustomestarina Kalhon kartanon juustolassa, vuokraajana Ratulan kartanon juustolassa 1890-luvulla ja Laitialan kartanon juustolassa.

Roth, Paul Jakob, synt. La Chaux de Fondissa 1885, muuttanut Suomeen 1906 Tanskasta, toiminut juustonvalmistajana Kalhon kartanon juustolassa 1910-luvulla.

Scheidegger, Gottfried, toiminut juustonvalmistajana Nybro mejerissä 1900-luvun alussa.

Scheidegger, Rudolf, synt. Lützelflühissa 1887, toiminut juustonvalmistajana Kankaan kartanon meijerissä 1911–1914.

Schneider, toiminut juustonvalmistajana Kalhon kartanon juustolassa.

Sollberger, Ernst, synt. Wyningenissä 1872, muuttanut Suomeen 1891, toiminut juustomestarina Perheniemen kartanon juustolassa 1891–1895, meijerinvuokraajana Vuolenkosken juustomeijerissä 1896, juustomestarina Perheniemen kartanon juustolassa 1897–1898, Hautjärven kartanon juustolassa 1903 ja meijerinvuokraajana Ylikartanon (Andersbergin kartanon) meijerissä 1899–1917.

Stauffer, Christian, synt. Erlenbachissa 1839, muuttanut Suomeen 1864, toiminut meijerinvuokraajana Ylikartanon (Andersbergin kartanon) meijerissä 1880–1887.

Stauffer, Petter, edellisen veli, synt. Bernin kantonissa 1843, muuttanut Suomeen 1864, toiminut meijerinvuokraajana Ilonojan kartanon juustolassa 1870–1879.

Steiner, Fridolin, synt. Doppleschwandissa 1889, muuttanut Suomeen 1911, toiminut juustomestarina Hartolan Osuusmeijerissä 1919–1921.

Stettler, Rudolf, synt. Eggiwylissä 1884, toiminut meijeristinä ja juustonvalmistajana Hyyterin juustolassa 1901–1906, juustonvalmistajana Kalliolan juustolassa 1906–1910, meijerinvuokraajana Pakaan juustolassa 1910–1913 ja Hautjärven kartanon juustolassa 1913–1916 sekä juustonvalmistajana Hautjärven kartanon juustolassa 1920–1924, Taasian osuusmeijerissä 1929–1930, Myrskylän kartanon juustolassa 1930–1937, Kankkilan meijerissä 1939 alkaen ja Kalhon osuusmeijerissä 1940-luvulla.

Stäuber, Ernst, synt. Amriswilissä 1886, muuttanut Suomeen 1907, toiminut juustomestarina Taasian osuusmeijerissä 1907.

Sänger, toiminut juustonvalmistajana Ilonojan kartanon juustolassa.

Treuthardt, Gottfried, synt. Därstettenissä 1854, muuttanut Suomeen 1872, toiminut meijerinvuokraajana Myrskylän kartanon juustolassa 1890–1898.

Treuthardt, Johann, edellisen isä, synt. Zweisimmenissä 1824, muuttanut Suomeen 1872, perusti juustomeijerin Perheniemeen 1880-luvulla, oli aluksi kartanon palveluksessa ja meijerinvuokraajana 1888–1902, ja perusti Myrskylän kartanon juustolan 1890-luvulla.

Wiedmer, Adolf, synt. Diemtigenissä 1871, muuttanut Suomeen 1903, toiminut meijerinvuokraajana Hartolassa 1908 alkaen lyhyen aikaa. Hän perusti Lahdessa, yhdessä Eetu Laineen, Jaakko Staufferin, Adolf Staufferin, Anton Brückin ja eräiden muiden kanssa, juustoalan tuotanto-, tukku- ja vientiyrityksen Oy Suomen Juusto Ab 1916 ja sulatejuustoa valmistavan Herkkujuusto Tehdas Oy:n 1924.

Wiedmer, Samuel, edellisen veli, synt. Diemtigenissä 1869, toiminut juustonvalmistajana ja meijerinvuokraajana Perheniemen kartanon meijerissä ja Hartolassa sekä juustonvalmistajana Pyhäniemen ja Kutajoen kartanoiden juustoloissa 1900-luvun alussa.

Wälchli, Andreas, synt. Bernissä 1886, muuttanut Suomeen 1908, toiminut juustonvalmistajana Kalhon kartanon juustolassa 1911–1918, Hartolan meijeriosakeyhtiössä 1919–1920, Pohjolan kartanon meijerissä 1920–1926 ja Kalhon Osuusmeijerissä 1926–1937.

Wälchli, Arnold, edellisen veli, synt. Bernissä 1883, muuttanut Suomeen 1904, toiminut juustonvalmistajana Kalhon kartanon juustolassa 1907–1911, meijerinvuokraajana Pohjolan kartanon meijerissä 1911–1926, juustomestarina Sysmän Osuusmeijerissä 1934–1937 ja Kalhon Osuusmeijerissä 1937–1942.

Zaugg, Karl, synt. Winterholzissa 1867, muuttanut Suomeen 1892, toiminut vuokraajana Hautjärven kartanon juustolassa 1910-luvulla vuoteen 1913.

Zenger, Jakob, toiminut juustomestarina Erstan kartanon juustolassa.

Zenger, Karl, toiminut kahteen otteeseen juustomestarina Perheniemen kartanon juustolassa.

 

Suomessa ja muualla kuin Sveitsissä syntyneitä, sveitsiläistä sukuperää olleita juustonvalmistajia Päijät-Hämeessä ovat olleet: Bernhard, Constantin; Guggisberg, G.; Heimberg, Nikolai; Kernen, Hugo Alfred; Marti, August; Metz, Alfred; Oesch, Timo; Oesch, Uno; Pfäffli, Fredrik Wilhelm; Pfäffli, Hugo; Rohrer, Oskar Pehoff; Sollberger, Ernst Edvard Walter; Stucki -suvun useat edustajat sekä Wälchli, Paul Adolf

 

Kirjallisuutta

Erhola, A.: Emmentalia suomalaisittain. Suomalaisen emmentaljuuston valmistuksen kehitysvaiheet, Kuopio 1982

Halila, A.: Iitin historia II, Lahti 1966

Mäkelä, A.: Nastolan historia II, Jyväskylä 1982

Pessi, V.: Kartano- ym. yksityiset juustolat. Lappeenranta 1970

Pessi, V.: Suomen meijeriteollisuuden vaiheista, Rauma 1966

Salemaa, J.: Kertomus Staufferin sisarusten saapumisesta ja kotiutumisesta Suomeen 1800-luvulla, moniste, 1985

Suomen juustonvalmistajat, Finlands ostberedare 1856–1948, toim. Santeri Salomaa ja muut, Helsinki 1949

Syrjö, V.-M.: Orimattilan historia II, Lahti 1976

 

Haastatellut henkilöt

Ahonen, Frieda, Lahti

Härmä, Kalevi, Lammi

Koivula, Antero, Lahti

Lahti, Maikki, Kurikka

Lindqvist, Regina, Orimattila

Morant, Karl, Lappeenranta

Oesch, Timo, Orimattila

Peltonen, Mauno, Hartola

Roth, Paul, Lahti

Saksa, Simo, Sysmä

Stauffer, Heikki, Nastola

Stucki, Karl, Nastola

 

Kirjoitus on valmistunut vuonna 1986. Se on julkaistu Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirjassa 1986 (Lahti 1987), s. 19–32. Tekstistä on jätetty pois Maikki Lahden (o.s. Pfäffli) kirjoittama kuvaus ”Emmentaljuuston valmistus”.

 

Kirjoitus on siirretty kotisivuille vuonna 2014 asian tultua ajankohtaiseksi eräissä yhteyksissä.

 

TAKAISIN KULTTUURIA, IHMISIÄ, SUKUJA HAKEMISTOON