Arno Forsius

Saara Forsius (1902–1988) – agronomi, nuorisokasvattaja, pankinjohtaja ja kansanedustaja

Saara Margareta Elisabet Forsius syntyi 27.3.1902 Vihdissä ja kuoli 5.8.1988 Lahdessa. Hänen arvossa pitämiään asioita olivat isänmaa, maaseudun ja suvun perinteet, Kansallinen Kokoomuspuolue, seurakuntatyö, naisten poliittisen ja yhteiskunnallisen toiminnan kehittäminen, nuorisotyö ja raittiustoiminta.

 

Vas. Saara Forsius 1950-luvun lopulla otetussa valokuvassa. Tarkemmat tiedot kuvasta puuttuvat. Yksityisarkisto.

Saara Forsiuksen (o.s. Hiidenheimo) vanhemmat olivat Oravalan tilan omistaja, kunnallisneuvos Artturi Hiidenheimo ja hänen puolisonsa Fanny (o.s. Ojanen). Fanny Ojasen vanhemmat olivat maanviljelijä, valtiopäivämies Kaarle Ojanen ja Mariaana Hangasniemi.

Maatilan elämänpiirissä kasvaneena Saara Forsius opiskeli ylioppilaaksi tultuaan Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa ja valmistui vuonna 1927 sekä agronomiksi että maat. ja metsät. kandidaatiksi. Hän solmi vuonna 1928 avioliiton Vihdin Säästöpankin toimitusjohtajaksi edellisenä vuonna valitun agronomi ja ekonomi Eiler Forsiuksen kanssa. Avioparin lapset, kaksi poikaa, syntyivät vuosina 1929 ja 1931. Vanhempi heistä on tämän pienoiselämäkerran kirjoittaja.

Nuorisotyö oli jo varhain läheistä Saara Forsiukselle. Hän oli Hämeenlinnassa lukiota käydessään tyttöjen partiojärjestössä lippukunnan johtajana. Avioliiton solmittuaan Saara Forsius oli vuosina 1931–1937 Vihdin yhteiskoulussa luonnonhistorian, maantieteen, terveysopin ja voimistelun tuntiopettajana. Näinä vuosina hän osallistui Vihdissä Kansallisen Kokoomuspuolueen ja Lotta Svärd -järjestön sekä Isänmaallisen Kansanliikkeen paikallisosastojen toimintaan.

Toiminta Lotta Svärd -järjestössä vei Saara Forsiuksen sen keskusjohtokunnan tyttötyönjohtajaksi vuosien 1938–1944 ajaksi. Hänen tehtäväänsä kuului myös työ Lottatyttö- (aik. Pikkulotta-) lehden ja Tyttötyönneuvoja -lehden toimitussihteerinä. Lotta Svärd -järjestö lakkautettiin rauhasopimuksen ehtojen perusteella vuonna 1944. Silloin perustettu Suomen Naisten Huoltosäätiö huolehtii Lotta Svärd –järjestöltä jääneen omaisuuden hoidosta. Saara Forsius kuului säätiön hallitukseen vuosina 1961–1985.

Lotta Svärd -järjestön lakkauttamisen jälkeen Saara Forsius oli vuosina 1945–1947 Maatalouskerholiiton (myöh. 4H-liitto) palveluksessa Nuorten Sarka -lehden ja Maatalouskerhoneuvoja -lehden toimitussihteerinä.

Luovuttuaan vuonna 1947 yli 15 vuotta kestäneestä virkanaisen urasta Saara Forsius osallistui omistamansa, kotitaloonsa aikaisemmin kuuluneen maatilan hoitamiseen. Hän oli myös vähän aikaa osakkaana ja myöhemmin ainoana omistajana kukkakaupassa Vihdin kirkonkylässä. Saara Forsius ei yleensä osallistunut muuten liike-elämän toimintoihin, mutta hän oli isänsä jälkeen Vakuutusyhtiö Auran hallintoneuvoston jäsen vuosina 1954–1967 sekä Oy Olkkalan johtokunnan jäsen vuosina 1956–1960.

Saara Forsius asettui Vihdissä vuonna 1947 Kansallisen Kokoomuspuolueen ehdokkaaksi kunnanvaltuuston vaaleissa ja tuli valituksi valtuustoon vuoden 1948 alusta. Hänen toimikautensa Vihdin kunnanvaltuustossa kesti vuoteen 1972 saakka eli 25 vuotta. Sinä aikana oli useita vuosia mm. raittiuslautakunnan ja nuorisotyölautakunnan jäsen ja puheenjohtaja. Lisäksi hän oli Vihdin kummikuntatoimikunnan puheenjohtaja vuosina 1950–1970.

Kotikunnan asioiden hoitoon liittyi olennaisesti toiminta Vihdin seurakunnan luottamustehtävissä. Saara Forsius oli Vihdin seurakunnan kirkkoneuvoston jäsen vuonna 1949 ja vuosina 1952–1970, siitä ajasta varapuheenjohtajana vuosina 1956–1970. Hän oli myös Suomen Kirkon Seurakuntien Keskusliiton valtuuskunnan jäsen vuosina 1964–1972 sekä Lohjan rovastikunnan maallikkoedustaja kirkolliskokouksessa vuonna 1958.

Saara Forsius piti kaikessa toiminnassaan tärkeänä naisten yhteiskunnallisen aseman kehittämistä ja hän oli mm. Euroopan Naisten Liiton Suomen osaston hallituksen jäsen vuosina 1958–1975. Seurakuntatyössä ja kirkolliskokouksessa hän oli naispappeuden esitaistelijoita maassamme.

Eiler Forsius kuoli vuonna 1951, jolloin Saara Forsius kutsuttiin puolisonsa seuraajana Vihdin Säästöpankin toimitusjohtajaksi. Tammikuussa 1954 tapahtui pankkirosvo Heino Hilarius Sorjosen suurta julkisuutta osakseen saanut epäonnistunut ryöstöyritys Vihdin Säästöpankkiin. Sen seurauksena Saara Forsius tuli yleisesti tunnetuksi "rohkeana pankinjohtajana". Kansanedustajana ollessaan Saara Forsius siirtyi vuonna 1961 Vihdin Säästöpankin toimitusjohtajan virasta apulaisjohtajan toimeen, josta hän erosi vuonna 1964. Hän oli kuitenkin edelleen Vihdin Säästöpankin hallituksen jäsen vuoteen 1972 saakka ja Suomen Säästöpankkiliiton naisvaliokunnan jäsen vuosina 1957–1970.

Saara Forsius oli Kansallisen Kokoomuspuolueen ehdokkaana eduskuntavaaleissa vuonna 1951, mutta ei saanut silloin riittävästi ääniä. Pankkirosvo Sorjosen epäonnistuneen ryöstöyrityksen tuoma maine oli epäilemättä osaksi vaikuttamassa siihen, että Saara Forsius valittiin vuoden 1954 eduskuntavaaleissa kansanedustajaksi, jota tehtävää hän hoiti yhtäjaksoisesti 16 vuoden ajan, vuoteen 1969 saakka. Eduskuntakautensa aikana hän oli kansliatoimikunnan, suuren valiokunnan, kansaneläkevaliokunnan, lakivaliokunnan, sivistysvaliokunnan ja talousvaliokunnan jäsenenä sekä useita vuosia myös Yleisradion hallintoneuvoston sekä Suomen kotien radio- ja televisioliiton valtuuskunnan jäsen. Samoin hän oli tasavallan presidentin valitsijamies vuosina 1962 ja 1968.

Kansallisessa Kokoomuspuolueessa Saara Forsius oli puoluevaltuuston jäsen vuosina 1955–1965 sekä puoluehallituksen jäsen vuosina 1961–1971, viime mainitusta ajasta varapuheenjohtajana vuosina 1963–1970. Kokoomuksen Naisten Liitossa hän oli hallituksen jäsen vuosina 1947–1970, josta puheenjohtajana vuosina 1963–1970, sekä valtuuskunnan jäsen ja työvaliokunnan puheenjohtaja vuosina 1963–1970. Saara Forsius oli myös Kokoomuksen Naisten Uudenmaan piirijärjestön jäsen ja puheenjohtaja vuosina 1948–1970. Hänet valittiin Kokoomuksen Naisten Liiton kunniajäseneksi ja Kokoomuksen Naisten Uudenmaan piirin kunniapuheenjohtajaksi.

Saara Forsius oli raittiuden kannattaja koko elämänsä ajan. Hän osallistui raittiustyöhön Naisten Raittiuskeskuksen johtokunnan varapuheenjohtajana vuosina 1958–1969 ja puheenjohtajana vuosina 1970–1973 sekä Pohjoismaisten Naisten Raittiusjärjestöjen puheenjohtajana vuosina 1970–1975. Hän oli myös Raittiuden Ystävien kunniajäsen.

Saara Forsius toimi myös useissa maatalous- ja kotitalousalan järjestöissä. Hän oli mm. Uudenmaan läänin maanviljelysseuran johtokunnan ja työvaliokunnan jäsen vuosina 1956–1970, Uudenmaan Maatalousnaisten puheenjohtaja vuosina 1956–1970, Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen johtokunnan ja sen työjaoston jäsen vuosina 1956–1969 ja kunniajäsen vuodesta 1975.

Saara Forsius oli Vihdissä Berta Hernberg Säätiön hallituksen jäsen vuosina 1934–1954, puheenjohtaja vuosina 1955–1962 ja varapuheenjohtaja vuosina 1963–1974, Seimelän Kotiteollisuuskoulun johtokunnan puheenjohtaja vuosina 1962–1972, Helsingin käsityönopettajaopiston hallituksen jäsen vuosina 1959–1967 sekä Uudenmaan Kotiteollisuusyhdistyksen johtokunnan jäsen vuosina 1963–1969. Hän oli lisäksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vihdin yhdistyksen sihteeri vuosina 1933–1937 ja puheenjohtaja vuosina 1951–1970, ja hänellä oli luottamustehtäviä myös Suomen Punaisen Ristin piiri- ja paikallisjärjestössä.

Maaseudun ja suvun perinteitä Saara Forsius edisti monin tavoin elämänsä aikana. Hän oli myös vihtiläistä kulttuuria tukevan Elli ja Artturi Hiidenheimon Säätiön hallituksen puheenjohtaja isänsä kuoleman jälkeen vuosina 1956–1980.

Saara Forsiuksella oli kyky kohdata nuoriso tasaveroisena keskustelukumppanina. Hän oli lapsille kasvattaja erityisesti esimerkkinsä kautta. Eläkevuosina lastenlapset olivat hänelle hyvin rakkaita ja hän olikin kirjoittanut muistivihkoonsa "Ihaninta elämässä on kulkea metsätiellä käsi lastenlapsen kädessä."

Katso myös: Saara Forsius (1902–1988) – muistosanat siunaustilaisuuden jälkeen.

Kirjoitus on valmistunut maaliskuussa 2002. Kirjallisuutta lisätty joulukuussa 2002. Täsmennetty eräiden luottamustehtävien kausia huhtikuussa 2006.

Kirjallisuutta ja lähteitä:

Agronomit 1853 – 1954 Agronomerna. Agronomien Yhdistyksen Julkaisuja N:o 54. Helsinki 1955.

Forsius, A.: Artturi Hiidenheimo 1877–1956. Elämää Vihdin Oravalassa, työtä yhteiskunnan hyväksi. Elli ja Artturi Hiidenheimon säätiö. Jyväskylä 2002.

He edustavat meitä. Kansanedustajat kertovat itsestään. Toim. H. Eskelinen. Porvoo 1966.

Ketola, E.: Vihdin historia 1918–1965. Maanjaon aika. Ensimmäinen osa 1918–1939. Jyväskylä 1996.

Ketola, E.: Vihdin historia 1918–1965. Maanjaon aika. Toinen osa 1939–1965. Jyväskylä 1997.

Lukkarinen, V.: Suomen lotat. Suomen Naisten Huoltosäätiö. WSOY, Porvoo 1981.

Roms, J.: Kotiseudun puolesta. Vihdin Lotta-Svärd 1918–1944. Vihdin Maanpuolustusnaiset Ry. Painatuspalvelu Antti Rajala Ky, 2001.

Suomen kansanedustajat 1907–1982 – Finlands riksdagsledamöter 1907–1982. Helsinki 1982.

Forsius (o.s. Hiidenheimo), Saara: Päiväkirjat vuosilta 1913–1926 sekä muistelukset elämän varrelta (käsikirjoituksia).

Lisäys kirjallisuuteen 2009:
Pohls, M. ja Latva-Äijö, A.: Lotta Svärd, Käytännön isänmaallisuutta. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki. Keuruu 2009.

TAKAISIN KULTTUURIA, IHMISIÄ, SUKUJA HAKEMISTOON