Arno Forsius

Hartmann Schedel (1440–1514) – saksalainen lääkäri ja humanisti

Saksalainen tiedemies Hartmann Schedel (1440–1514) oli eräs niistä keskiajan ja uuden ajan välisen taitteen lääkäreistä, jotka ovat jääneet historiaan muista kuin lääketieteellisistä ansioista.

Schedel syntyi 13.2.1440 Nürnbergissä ja kuoli siellä 28.11.1514. Hänen vanhempansa olivat varakas kauppias Hartmann Schedel vanhempi ja tämän puoliso Anna. Hartmann Schedel nuorempi opiskeli ensin Leipzigissa vuodesta 1456 alkaen humanistisia aineita. Hän sai opiskellessaan tukea ja apua vanhemmalta serkultaan Hermann Schedeliltä, joka oli opiskellut lääkäriksi Padovassa ja toiminut sen jälkeen useimmat vuodet kaupunginlääkärinä Nürnbergissä.

Hartmann Schedel suoritti Leipzigissa baccalaureuksen (kandidaatin) tutkinnon vuonna 1457 ja maisterin tutkinnon vuonna 1460. Sen jälkeen hän päätti valita ammattia ajatellen oikeusopin opiskelun, mutta opiskeli samanaikaisesti edelleen innokkaasti humanistisia aineita. Schedel kirjoitti myös eräitä merkittäviä kirjoja ja runoja. Schedelistä tuli vuonna 1462 tunnetun humanistin Peter Luderin (noin 1415–1472) oppilas ja hän seurasi tätä Italian Padovaan vuonna 1463.

Padovassa Schedel alkoi opiskella lääketiedettä, kirurgiaa, anatomiaa ja fysiikkaa. Hänestä tuli vuonna 1466 "doctor in utraque medicina", molempien lääketieteiden eli lääketieteen ja kirurgian tohtori. Sen jälkeen hän palasi Nürnbergiin ja teki sieltä seuraavina vuosina useita pitkiä matkoja. Hän on julkaissut vuonna 1469 kaatumatautiin, raskauteen ja rypäleraskauteen liittyviä kirjoituksia.

Schedel siirtyi vuonna 1470 kaupunginlääkäriksi Nördlingeniin, mutta jo samana vuonna hän liittyi kartusiaanien munkkikuntaan. Muutaman vuoden kuluttua hän palasi kuitenkin maallisen elämän piiriin ja meni vuonna 1475 naimisiin nürnbergiläisen Anna Heugelin kanssa. Vuonna 1477 Schedel lähti kaupunginlääkäriksi Ambergiin, josta hän palasi vuonna 1484 serkkunsa seuraajana kaupunginlääkäriksi Nürnbergiin. Schedel solmi toisen avioliittonsa vuonna 1487 Magdalena Hallerin kanssa. Hänellä oli molemmista avioliitoistaan yhteensä 12 lasta, joista kuusi kuoli nuorella iällä.

Hartmann Schedel saavutti Nürnbergissä merkittävän varallisuuden. Hän omisti useita kiinteistöjä ja lahjoitusmaita. Lisäksi hän peri lääkäriserkkunsa Hermann Schedelin talon kaupungin tärkeimpiin kuuluvan kadun varrella. Vuonna 1482 Hartmann Schedel mainitaan neuvosmiehenä eli jäsenenä kaupungin suuressa raadissa, johon kuului arvostettuja porvareita, kauppiaita, oppineita ja käsityöläisiä.

Lääkärin työn ohella Schedel jatkoi humanistisia harrastuksiaan. Hän oli kiinteästi kosketuksissa oppineisiin, opiskelijoihin ja taiteilijoihin, joihin hänellä oli voimakas ja innostava vaikutus. Schedelin vanhan ajan ja keskiajan käsikirjoitusten sekä uuden kirjapainotaidon tuotteiden etsiminen, kerääminen ja kopioiminen tuottivat arvokkaita tuloksia myöhempiä aikoja ajatellen. Joitakin teoksia hän sai myös serkkunsa perintönä, minkä lisäksi hän oli hankkinut etuosto-oikeuden serkkunsa suuren kirjaston lähes kaikkiin teoksiin. Moni merkittävä varhainen teos on säilynyt vain hänen keräilytoimintansa ansiosta.

Schedel oli oikeaoppinen katolinen eikä hän tuonut yleensä esiin poikkeavia uskonnollisia mielipiteitä. Samalla on aiheellista todeta, että hänen antiikin aikaan kohdistuva tutkimuksensa ja hänen laatimansa kirjat osoittavat, miten hän oli jo etääntynyt keskiaikaisesta perinteestä ja ryhtynyt seuraamaan uusia virtauksia. Schedel oli Padovassa osallistunut myös heprean kielen luentoihin ja hän kuuluikin ensimmäisiin saksalaisiin, jotka saattoivat itse perehtyä hepreankielisiin kirjoituksiin.

Schedelin suurin työ oli maailman kronikka, "Liber chronicarum [---] ab initio mundi usque nunc temporis" (Ajantiedon kirja maailman alusta aina nykyiseen aikaan saakka), jolla oli huomattava merkitys historiallisen tiedon säilyttäjänä ja levittäjänä. Tämä kuuteen ajanjaksoon jakautuva teos julkaistiin ensimmäisen kerran Nürnbergissä vuonna 1493 latinaksi ja siitä ilmestyi jo samana vuonna Georg Altin tekemä saksankielinen laitos "Weltchronik". Teos on oikeastaan aikaisemmin ilmestyneiden kronikoiden uskollinen yhdistelmä. Tärkein sen edeltäjistä on Venetsiassa ilmestynyt "Supplementum chronicarum", jonka oli toimittanut bergamolainen Jacobus Philippus Foresta.

Maailmankronikan molemmat laitokset painoi vuodesta 1470 Nürnbergissä toiminut kirjanpainaja ja kirjakauppias Anton Koberger. Hän valmistutti Schedelin kirjaa varten vuonna 1491 yhteensä 1809 hienoa puupiirrosta, joiden tekijät olivat Michael Wolgemut ja Wilhelm Pleydenwurff. Wolgemut oli eräs Albrecht Dürerin opettajista. Pleydenwurff oli taas Wolgemutin poikapuoli sekä Kobergerin kummipoika. Schedelin teoksen laaja suosio johtuikin suureksi osaksi sen uusista ja laadukkaista taideteoksista.

Teokseen kuuluu kaksi karttaa, joista toinen on maailmankartta ja toinen Keski-Euroopan kartta. Edellinen perustuu Klaudios Ptolemaioksen (noin 140 jKr.) karttaan ja se on mahdollisesti Schedelin tekemä. Keski-Euroopan kartan esikuvana on ilmeisesti ollut Nicolaus Cusanuksen (1401–1464) kartta, jonka mukaelman on tehnyt Hieronymus Müntzer (1437–1508). Varsin viehättäviä ovat syntiinlankeemusta, Noakin arkkia ja kalmantanssia esittävät kuvat. Suurten kaupunkien panoraamat ovat topografisesti mielenkiintoisia ja ne ovat olleet esikuvina 1500- ja 1600-luvuilla ilmestyneille suurille topografisille kuvateoksille.

Tärkeä hänen teoksistaan oli myös "Liber antiquitatum", antiikin muistomerkkien piirtokirjoitusten ja epigrammien luettelo, joka valmistui vuonna 1504. Hänen laaja ja arvokas, yli 300 keskiaikaista pyhää kirjoitusta ja useita satoja painettuja kirjoja käsittävä kirjastonsa siirtyi vuonna 1552 Hans Jakob Fuggerin omistukseen. Myöhemmin Baijerin herttua Albert V (1550–1579) hankki sen herttualliseen kirjastoonsa Müncheniin. Siitä tuli sittemmin Baijerin kuninkaallinen ja lopulta valtiollinen kirjasto, jossa teokset edelleenkin ovat.

Todettakoon samalla, että Koberger on painanut keisari Maximilian I:n toivomuksesta vuonna 1500 latinankielisen teoksen Revelationes Sancte Birgitte (Pyhän Birgitan ilmestykset) ja vuonna 1502 sen saksankielisen laitoksen. Kirjanpainaja Bartholomaeus Ghotan oli painanut teoksen latinaksi jo aikaisemmin, mutta Kobergerin laitoksissa se oli kuvitukseltaan täysin uudistettu. Tämä teos liittyy suomalaiseenkin kulttuuriin sikäli, että Naantalissa toimi Pyhän Birgitan (1303–1373) luostarijärjestöön kuulunut kaksoisluostari 1440-luvulta 1500-luvun lopulle.

Kirjoitus on valmistunut tammikuussa 2001.

Kirjallisuutta:

Biographisches Lexikon der hervorragenden Ärzte aller Zeiten und Völker. Ergänzungsband. Dritte, unveränderte Auflage. Urban & Schwarzenberg, München – Berlin. 1962.

[The] Catholic Encyclopedia, Volume XIII, Robert Appleton Company 1912. Online Edition 1999 by Kevin Knight http://www.newadvent.org/cathen/13525a/htm .

Olsoni-Nilsson, T.: Schedelin maailmankronikka. Bibliophilos 1985: 1: 47–49.

Pousar, J.: Anton Koberger och hans utgåva av den heliga Birgittas Revelationes. Källan 2000: 3: 10–12.

Scheurer, K.: Die Schedelsche Weltchronik. 1. Biographie Schedels. Internet: Homepage Kurt Scheurer - Bavaria. 2001 http://www.bingo-ev.de/~ks451/bavaria/biograph.htm .

Vahlquist, F.: Den heliga Birgitta av Vadstena (1303—1373). Källan 2000: 3: 13–15.

TAKAISIN KULTTUURIA HAKEMISTOON