Arno Forsius

Sairaaloiden ja hoitolaitosten nimiä

Vieraskielisessä kirjallisuudessa kiinnittävät huomiota sairaaloiden monenlaiset nimitykset. Useissa läntisen kulttuurin kielissä niiden juuret ovat antiikin ajassa tai keskiajassa. Suomessa sairaaloiden ja hoitolaitosten nimet ovat olleet pitkään kansallisen kielen mukaisia, esim. sairaala, parantola, hoitola ja vanhainkoti.

Käytäntö on myöhemmin muuttunut samaan suntaan muissakin kielissä, esim. ruotsissa sjukhus, tanskassa sygehus, flaaminkielessä ziekenhuis, saksassa Krankenhaus, aikaisemmin myös Siechenhaus. Viron kielessä sairaala on haigla, sanasta haige, sairas, joka on samaa juurta kuin suomen sana haikea. Venäjän kielessä sairaala on suomalaisittain kirjoitettuna balnitsa, sanasta balnoj, sairas.

Germaanisella kielialueella niiden taustalla on sairautta tarkoittava goottilainen sana siuks (saks. siech, engl. sick, ruots. sjuk, flaamink. ziek, isl. sjukr, tansk. syg). Suomenkielen sana sairas on samaa perua kuin ruotsin sår, lähtöisin germaanisesta sanasta sairaz, haavoittunut.

Antiikin Kreikassa ei ollut varsinaisia sairaiden hoitolaitoksia. Runsaasti sotia käyneessä Rooman valtakunnassa oli haavoittuneiden ja sairaiden toipumista varten toipilaskoteja, valetudinaarioita. Myöhemmin niistä kehittyi myös hoitoa antavia laitoksia. Kristinuskon seurauksena perustettiin vähitellen laitoksia hoivaa tarvitsevia varten.

Rooman keisarikunnan itäisillä, kreikankielisillä alueilla niitä kutsuttiin nimellä xenodokhia (lat. xenodochium), joka tarkoittaa lähinnä majataloa. Niistä sittemmin kehittyneitä sairaanhoitolaitoksia kutsuttiin nimellä nosokomia (lat. nosocomium). Nosokomiaalinen tarkoittaa yhä sairaalaan liittyvää.

Rooman keisarikunnan läntisillä, latinankielisillä alueilla hoivapaikat saivat nimen hospitalium eli vierastalo tai majatalo (lat. hospes, vieras). Keskiajalla nimitys muuttui asuihin hospitale ja hospital. Samaa juurta ovat sanat hospitsi, jolla tarkoitettiin vieras- tai sairasmajaa, sekä hotelli (ransk. hôtel).

Hospitaalista johtuneet sanat ovat säilyneet sairaalan nimityksinä mm. italiassa (ospedale, myös spedale), ranskassa (hôpital), englannissa (hospital), saksassa (Hospital tai Spital), virossa (hospital) ja venäjän kielessä (hospitalj suomalaisittain kirjoitettuna). Ruotsissa (hospital) ja suomessa (hospitaali) sanalla tarkoitettiin 1800-luvulle asti lepratautisten, mielisairaiden ja muiden pitkäaikaissairaiden hoitopaikkaa.

Kristinuskon voimistuessa useille sairaiden hoitolaitoksille annettiin Ranskassa nimi Hôtel-Dieu tai Maison-Dieu, Jumalan talo. Nimi Hôtel-Dieu on säilynyt edelleen useilla keskiajalla perustetuilla sairaaloilla. Hôtel des Invalides eli Invalidisairaala on Pariisissa 1670-luvulla perustettu kuuluisa sotilassairaala. Alankomaissa monella sairaalalla oli nimenä Godshuijs ja Iso-Britanniassa God's House.

Keskiajalta lähtien perustetuissa luostareissa oli paljon asukkaita ja niissä tarvittiin huoneita myös sairaiden ja heikkojen asukkaiden hoitoa varten. Sairashuoneista käytettiin nimitystä infirmarium (lat. infirmus, heikko). Tämäkin sana siirtyi eräisiin kieliin tarkoittamaan useimmiten pienehköä sairaalaa, mm. ranskaan (infirmerie) ja englantiin (infirmary).

Ristiretkien aikaan 1000-luvun alkupuolella lepra oli levinnyt laajalle Euroopassa. Sairaiden eristämistä ja hoivaamista varten perustettiin silloin erityisiä leprataloja, leprosorioita. Niitä olivat alunperin ylläpitäneet Lasaruksen veljeskunnan jäsenet. Sen vuoksi näitä laitoksia alettiin kutsua Lasaruksen taloiksi eli lasareteiksi. Koska myös hospitaaleissa hoidettiin enimmäkseen lepratautisia, alettiin heitä nimittää hoitolaitosten mukaan spitaalisiksi. Sen seurauksena lepra saikin ruotsissa nimen spetälska ja suomessa spitaali tai pitali.

Lepran väistyessä hoitolaitosten toiminta muuttui ja lasaretilla alettiin tarkoittaa sairaalaa, jossa hoidettiin kaikenlaisia potilaita. Saksassa (Lazarett) ja ranskassa (lazaret) sana tarkoittaa nykyään lähinnä sotilassairaalaa, ruotsissa yleissairaalaa. Ruotsissa ja Suomessa 1700-luvun puolivälin jälkeen perustetut yleissairaalat olivat lääninlasaretteja ja Suomessa nimi muutettiin vasta 1800-luvun puolivälissä lääninsairaalaksi. Lasarettisairaalalla tai -osastolla on viime aikoihin asti tarkoitettu erikoisaloihin jakamatonta sairaanhoitolaitosta.

Uuden ajan alussa alettiin perustaa karanteenisairaaloita laivaliikenteen välittämien kulkutautien ehkäisemiseksi. Ensimmäinen tunnettu karanteenisairaala perustettiin vuonna 1423 Italiassa lähellä Venetsiaa olleeseen saareen, jossa oli ollut lepratautisten hoitola. Karanteenisairaala sai italiankielisen nimen lazaretto, jota käytettiin samassa tarkoituksessa useissa muissakin kielissä. Nykyään lazaretto tarkoittaa italiassa kulkutautisairaalaa.

Lääketieteen kehittyessä alkoi 1600-luvun lopulla myös käytännön opetus potilaiden vuoteen äärellä. Näin syntyi sairaanhoitolaitosten kliininen toiminta. Kliininen johtuu kreikan kielen sanasta kline, vuode, ja kliinisestä hoitolaitoksesta tuli klinikka. Useimmiten sillä tarkoitettiin tiettyä lääketieteen opetuslaitosta tai yliopistojen sairaaloita. Useamman erikoisalan klinikkaa on joskus nimitetty polyklinikaksi (poly, monta). Poliklinikka sen sijaan on muodostunut kreikan sanasta polis, kaupunki. Poliklinikka on siis paikka, jossa hoidetaan kaupungilla eli sairaalan ulkopuolella asuvia potilaita. Sana klinikka on johdoksineen kulkeutunut useimpiin kieliin.

Mielisairaita varten oli erityisiä hoitolaitoksia jo keskiajalta lähtien. Tuon ajan oloissa ne olivat tyypillisesti turvalaitoksia eli asyyleja (kr. asylon, turvapaikka, pyhäkkö). Tämä sana olikin useissa kielissä mielisairaalaa tarkoittava sanan perustana, esim. ranskassa asile d'aliénés ja englannissa lunatic asylum. Muita mielisairaaloiden nimiä ovat ranskassa maison de santé, joka tarkoittaa myös parantolaa, englannissa mental hospital, saksassa Irrenanstalt ja Irrenhaus, ruotsissa dårhus ja sinnessjukhus, italiassa ja espanjassa manicomio (kr. mania, mielenvikaisuus).

Keuhkotaudin laitoshoidon alkaessa 1800-luvulla syntyi uusi laitosmuoto, parantola eli sanatorium, josta käytetään eri kielissä niille ominaisia muunnoksia. Parantolasta käytetään saksassa myös nimityksiä Heilstätte tai Kurhaus, ruotsissa kurhus tai kuranstalt (lat. cura, huolehtia, hoitaa) ja englannissa health resort tai home.

Ilmestynyt aikaisemmin: Sairaaloiden ja hoitolaitosten nimityksiä. Suomen Lääkärilehti 1998: 18—19: 2245. Tarkistettu ja lisätty 15.3.1999

 

TAKAISIN LÄÄKETIEDETTÄ HAKEMISTOON