Arno Forsius

Sigfridus Aronus Forsius (n. 1560–1624) almanakkojen ja ennustuskirjojen tekijänä. Osa 1.

Kirjoitussarja koostuu teoksen "Tietämisen riemu ja tuska. Sigfridus Aronus Forsiuksen elämä n. 1560–1624" (Hämeenlinna 1996) jaksoista. Tekstiin on tehty joitakin selventäviä lisäyksiä. Tarkistettu maaliskuussa 2002. Osan 1 lopussa oleva jakso Astrologian luotettavuus on lisätty maaliskuussa 2002.

Osa 1 (vuodet 1608–1609)

Osa 2 (vuodet 1610–1618); Osa 3 (vuodet 1619–1624)

Almanakkaperinne

Sigfridus Aronus Forsiuksesta tuli eräs Ruotsin almanakkaperinteen uranuurtajista ja hän oli ensimmäinen suomalainen almanakantekijä. Painetut almanakat olivat saaneet alkunsa keskiajan lopulla Saksassa julkaistuista lääketieteellisistä kalentereista, joissa neuvottiin soveltuvat päivät suoneniskua ja lääkkeiden nauttimista varten. Vähitellen kalentereista kehittyi vuotuisia almanakkoja, joissa astrologiaan perustuva päivien valinta sai yhä tärkeämmän sijan. Almanakasta tuli jokamiehen opas terveydenhoitoon ja muihin tavalliseen elämään liittyvissä asioissa. Kun almanakan sivuilla oli liian vähän tilaa monimutkaisten sääntöjen esittämistä varten, alettiin almanakkojen loppuun liittää lähes poikkeuksetta erityinen ennustuskirja, prognosticon, jossa selvitettiin tarkemmin päivien edullisuutta tai haitallisuutta tiettyjen tehtävien kannalta. Sen seurauksena kirjapainoissa nimitettiin almanakan viimeistä arkkia prognosticaksi vielä kauan aikaa sen jälkeen, kun ennustuskirjat olivat jääneet pois käytöstä. (C 140, C 175, C 176)

Uuden ajan alkuun asti käytettiin ns. juliaanista kalenteria, joka oli otettu käyttöön Rooman valtakunnassa Caesarin aloitteesta vuonna 45 eKr. Epätarkkuutensa vuoksi se oli runsaan 1600 vuoden kuluessa jäänyt 10 vrk jälkeen tähtitieteellisestä ajanlaskusta. Niinpä kevätpäivän tasaus sattui kalenterin mukaan 11.3. eikä 21.3., kuten olisi pitänyt. Kun pääsiäisjuhla ja siitä riippuen kaikki kirkollisen vuoden tärkeimmät juhlapyhät määräytyivät kevätpäivän tasausta seuraavan täydenkuun mukaan, oli jouduttu vaikeuksiin, joista voitiin päästä vain suorittamalla kalenterin uudistus.

Kalenteriuudistuksen toteutti paavi Gregorius XIII, jonka aloitteesta tähtitieteilijä ja jesuiitta Christopher Clavius (1537–1612) laati uuden ajanlaskujärjestelmän astronomi ja lääkäri Aloysius Liliuksen eli Luigi Lilion (k. 1576) ehdotusten perusteella. Gregorius XIII antoi vuonna 1582 bullan uuden ajanlaskun käyttöön ottamisesta. Tätä gregoriaaniseksi kutsuttua ajanlaskua käytetään edelleen jonkin verran tarkistettuna. Siihen siirryttiin Italiassa, Ranskassa, Espanjassa, Portugalissa ja Puolassa vuonna 1582, katolisessa Saksassa ja Alankomaissa vuonna 1583 sekä Unkarissa vuonna 1587. Protestanttiset maat pitivät uutta kalenteria paavillisena juonitteluna ja pysyivät entisessä juliaanisessa ajanlaskussa. Protestanttinen Saksa ja Tanska siirtyivät lopulta gregoriaaniseen ajanlaskuun vuonna 1700, Ruotsi ja Suomi vuonna 1753 sekä ortodoksinen Venäjä vasta vuonna 1917. [Kappale on tarkistettu ja korjattu lokakuussa 2004.]

Ensimmäisen ruotsinkielisen almanakan painatti saksalainen Thomas Zeger vuodeksi 1540 Rostockissa. Ensimmäisen ruotsalaisena pidettävän almanakan ja siihen liittyvän ennustuskirjan julkaisi vuodeksi 1582 Petrus Olai Vadstenensis. Muita ruotsalaisia almanakantekijöitä olivat mm. Jacobus Erici Stockholmensis ja Laurentius Paulinus Gothus. Lyypekkiläisen David Herlichiuksen almanakkoja ilmestyi ruotsin kielellä melko säännöllisesti vuodesta 1601 alkaen. Saksalaiset almanakat oli laskettu vieraan horisontin mukaan, joten niiden tähtitieteelliset ajanmääritykset olivat Ruotsin kannalta virheellisiä. Siten ei niiden perusteella laadittuja astrologisia ennustuksiakaan voitu pitää luotettavina. (C 22, C 140, C 175)

Saksan kielestä käännetyt kalenterit poikkesivat myös juhlapyhien järjestyksen puolesta ruotsalaisesta käytännöstä. Ruotsissa painetuissa kalentereissa ei ollutkaan esiintynyt kansallisia piirteitä joitakin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Vaikka luterilainen kirkko oli hylännyt pyhimystenpalvonnan, oli ruotsalaisiin kalentereihin jätetty sentään eräitä muistopäiviä. Ne olivat edelleen tärkeitä sen vuoksi, että niihin liittyi vanhastaan markkinoita ja muita perinteisiä tapahtumia. (C 22, C 140, C 294, C 303, C 304, C 306)

Vuoden 1606 suuri ennustuskirja

Sigfridus Aronus Forsius sai vuosina 1605–1606 Saksaan tekemänsä matkan aikana painetuksi ensimmäisen ennustuskirjansa vuodeksi 1606. Se oli ns. suuri ennustuskirja, jonka sivukoko oli 1/4 osa arkista. Yleensä ennustuskirjat liittyivät almanakkoihin ja niiden sivukoko oli sama kuin almanakoissa, vain 1/16 osa arkista. Almanakan mukana ilmestyneistä ennustuskirjoista käytetään tässä teoksessa selvyyden vuoksi nimitystä pieni ennustuskirja. Forsius julkaisi ensimmäisen pienen ennustuskirjansa vuoden 1608 almanakan liitteenä. (B 10 P, B 34) 

Samalle vuodelle laadituissa pienessä ja suuressa ennustuskirjassa itse ennustukset eivät juuri poikenneet toisistaan, mutta suuressa ennustuskirjassa niiden perustelut ja selitykset olivat huomattavasti laajempia. Forsius esitti usein suurten ennustuskirjojensa esipuheissa tietojaan ja mielipiteitään monenlaisiin aiheisiin liittyvistä asioista. Hän käytti esipuheissaan paljon vieraskielisiä sanontoja ja viittauksia eri aikakausien oppineiden käsityksiin. Suuret ennustuskirjat oli selvästi tarkoitettu korkeampaa opillista sivistystä saaneille lukijoille. 

Forsiuksen ennustuskirjojen esikuvat olivat peräisin Saksasta, missä ennustuskirjat olivat varsin suosittuja. Koska astrologian perusteet olivat muotoutuneet jo antiikin roomalaisten ja keskiajan arabialaisten oppineiden aikana, olivat myös hyväksytyt ja erehtymättöminä pidetyt auktorit peräisin vastaavista kulttuureista. Forsiuksen ennustuskirjoissaan useimmin mainitsemat auktorit ovat Albumasar eli Abu Mashar, Messahala ja Ptolemaios sekä uudemmista oppineista Hieronymus Cardanus. Lukuisia muita tunnettuja astrologeja mainitaan muutaman kerran. (C 154)

Forsiuksen ensimmäisen suuren ennustuskirjan otsikkona on Prognosticon Astrologicvm. Thet är: Naturlighe Prophetier och Gissningar/ om allehandatilkommande hendelser i Lufften och nidre Jordenne/ aff naturlighe Orsaker/ och then godhe Stiernekonsten/ sammanhemptadhe och judicerede/ tilÅår/ M.DC.VI. (Astrologinen Ennustuskirja. Se on: Luonnollisia Ennustuksia ja Arveluja kaikenlaisista tulevista tapahtumista Ilmassa ja alhaalla Maan päällä, luonnollisista Syistä ja hyvästä Tähtitaidosta koottu ja arvioitu, Vuodeksi 1606.) Tämän vuoden ilmoitetaan olevan "Maailman Luomisesta Yleisen laskutavan mukaan [vuosi] 5568, Origanuksen arvelun mukaan 5576, Alfonsuksen [Alfons X Viisas] mukaan 8590", mistä jo voidaan havaita maailman ikään silloin liittyneet mielipiteiden eroavuudet. Viimeisen sivun mukaan teos on "Keisarillisessa Vapaassa Valtakunnankaupungissa Lyypekissä/ Johan Balhornin [Johann Ballhorn] painama", ilmeisesti vuoden 1605 lopulla. (B 34) 

Kirjan tekijäksi on merkitty "Sigfridus Aronus Forsius, Suomalainen Uusimaalainen. Leveysasteeltaan 61 ast. Pituusasteeltaan 48 ast." Tuon aikakauden kuuluisimman kartantekijän Gerardus Mercatorin eli Kremerin Euroopan kartassa vuodelta 1595 osuu Helsinki juuri mainittujen leveys- ja pituuspiirien leikkauskohtaan. Ilmoitettu 61. leveysaste oli lähes asteen verran todellista suurempi. Pituusasteen olisi pitänyt olla vain 43 astetta mitattuna nollameridiaanista, joka silloin kulki Onnellisten saariin (nyk. Kanarian saariin) kuuluvan Ferron (Hierro) kautta. Oikeiden pituusasteiden määrittäminen oli kuitenkin vielä mahdotonta luotettavien kellojen puutteen vuoksi. Alimpana nimiölehdellä on latinankielinen mietelause Ptolemaioksen aforismikokoelmasta Centiloquium: "Etevä astrologi voi kääntää pois monta pahaa, jotka tulevat aiheutumaan tähdistä." (B 34) 

Ennustuskirjan esipuheessa kuvataan värikkäällä tavalla sen ajan käsityksiä astrologian puolesta ja sitä vastaan. Forsius toteaa selityksiinsä viitaten: "Mistä kaikesta kyllä voidaan todeta, miten suuresti tätä Taitoa on muinoin pidetty arvossa, vaikka se nyt eräiden ymmärtämättömien keskuudessa on joutunut suureen halveksuntaan, erikoisesti sen vuoksi, että tavalliset Almanakat sään osalta usein osuvat vikaan, mihin on tärkeitä Syitä, kuten minä lähinnä tulevan Vuoden Almanakassa (jos Jumala minulle elämää suo) tahdon perusteellisesti selvittää." Forsius kertoo esipuheessa, että hän oli tuloksetta yrittänyt saada almanakkojaan painetuksi. Samassa yhteydessä hän kertoo, että hän oli ennustuksia laatiessaan aina ennenkin nojautunut aikaisempien astrologien mielipiteisiin, joten myös tämä harrastus oli jatkunut jo pidempään. (B 34) 

Viitattuaan yrityksiinsä saada almanakkojaan painetuksi Forsius kirjoittaa lopuksi: "Jumala tietää, että minä tahtoisin mielelläni Isänmaatani vähäisen kykyni mukaan palvella, mutta suuri haluttomuus apuun ja tukeen minun omien Maanmiesteni keskuudessa tekee minut haluttomaksi työhön. Mutta on kyllä tuleva aika, jolloin minusta täytyy yleisesti tulla Profeetta vaarallisia vuosia varten (kuten edellinen [vuosi]) eikä hyviä varten. Ja minä olen tahtonut tämän vähäisen työni Teidän Vapaasyntyisyydellenne ja Arvoisuuksillenne omistaa ja osoittaa, kiitollisuuden merkiksi kaikesta avusta ja osoitetuista Hyvistä Töistä. [---] Annettu Lyypekissä 16. p:nä Lokakuuta Vuonna 1605. Teidän Vapaasyntyisyytenne ja Arvoisuuksienne Alamainen SigfridusAronus Helsingforsius." {B 34) 

Forsius oli omistanut kirjansa "Minun suosiollisille auttajilleni", jotka olivat Turun linnan ja läänin käskynhaltija Tönne Jöraninpoika, valtakunnan veromestari Henrik Henrikinpoika sekä Suomen kamreeri Sigfrid Sigfridinpoika. Ilmeisesti nämä olivat eri tavoin tukeneet Forsiuksen suunnitelmia. (B 34) 

Vuoden 1606 suuren ennustuskirjan tekstistä käy ilmi, että ainakin osa käsikirjoituksesta oli laadittu 17.9.1605 jälkeen. Esipuheessa ilmenee jo voimakkaana Forsiuksen ihailu luontoa, tuota Luojan mestariteosta kohtaan, joka todistaa ihmiselle hänen kaikkivallastaan. Siinä voidaan todeta myös vaikutteita Theophrastus Paracelsuksen luonnonfilosofisesta ajattelusta, vaikka tämän nimeä ei mainitakaan. Aatteiden eräänä välittäjänä on saattanut olla rostockilainen Levinus Battus, johon Forsius usein viittaa ennustuskirjoissaan. (B 34) 

Vuoden 1606 suuren ennustuskirjan ilmoitetaan jakautuvan viiteen osaan, joissa kuvataan talvea, kevättä, kesää, syksyä sekä koko vuoden maailman tapahtumia hyvässä ja pahassa, onnessa ja onnettomuudessa. Viidentenä osana on kuitenkin jakso, jossa käsitellään taivaanvalojen pimennyksiä, maiden, kaupunkien ja henkilöiden onnea ja onnettomuutta, sotaa, vuodentuloa sekä sairauksia. Talven kohdalla Forsius selostaa päivän pituuden vaihteluja Suomen eri paikkakunnilla maantieteellisestä sijainnista johtuen. Tähän liittyen, "jos Jumala terveyttä suo, tahdotaan Jumalan lempeän avun myötä tehdä siitä erikoinen Taulu, joka on palveleva koko Suomea ja kaikkia Pohjanmaita [Pohjoismaita] kautta Lapinmaan, Vuoreijaan Suomen Pohjoisimpaan paikkaan asti." Tämä on ilmeinen viittaus Suomea ja Pohjoismaita koskevan kartan valmistamiseen, johon myös Forsiuksen matka Lapissa vuosina 1601–1602 osaltaan liittyi. (B 34) 

Forsiuksen ennustusten joukossa on myöhemminkin toistuva viittaus Diinaan, joka oli mennyt Sikemin luo ja joutunut tämän viettelemäksi: "Te iloiset nuoret naiset ja Piiat, katsokaa kenelle Te Iltakemuissa ojennatte Käden, ja kenen kanssa menette Tanssiin. Diina, Diina, jää kotiin Rukin ja värttinän luo äläkä mene iloitsemaan Sikemin luo, tai tulet revityn ja liatun hameen kanssa jälleen kotiin." Forsius kirjoittaa myös: "Älkää pitäkö minua vastenmielisenä, koska minä varoitan teitä siitä, mitä Tähdet osoittavat ja uhkaavat. Teitä, jotka olette Ruotsissa ja Suomessa asuvia, koskee eniten tämä mitä minä nyt sanon. Huolehtikoon nyt jokainen itsestään." (B 34) 

Tähtien vahingollisista vaikutuksista Forsius ottaa esimerkiksi Liivinmaalla Vönnun (Wenden) luona joulukuun lopulla 1600 onnettomasti päättyneen taistelun. Hans Blanckin ratsuväen lipusto, jonka sotilaspappina Forsius oli ollut, oli mukana juuri tuossa taistelussa. Forsius ennusti nyt painetussa kirjassaan kahdessakin kohdassa, että taivaalle ilmaantuisi syyskuussa 1606 pyrstötähti tai muutoin harvinainen tulimerkki. Vaikka suurta kauhua herättänyt pyrstötähti näyttäytyikin vasta vuotta myöhemmin, syksyllä 1607, oli ennustus kuitenkin kunniaksi Forsiuksen astrologisille taidoille. (B 34) 

Suuren ennustuskirjan viimeisellä sivulla on latinankielinen ylistysruno "Sigfridus Aronukselle, Suomalaiselle Astronomille". Sen oli kirjoittanut "Tohtori David Herlichius, Lyypekin Kaupunginlääkäri ja Laakeriseppeleellä Palkittu Runoilija." Tämä oppinut mies laati myös almanakkoja ja niitä oli painettu ruotsinkielisinä Tukholmassa vuodesta 1601 lähtien. (B 34)

Vuoden 1608 almanakka

Sigfridus Aronus Forsiuksen esikuva almanakantekijänä on ehkä ollut Laurentius Paulinus Gothus. Tämä oli professorina Upsalan yliopistossa vuosina 1594—1595, jolloin Forsius oli siellä opiskelijana. Forsius oli valmistellut almanakkoja kertomansa mukaan vuodesta 1597 lähtien, mutta ei ollut saanut niitä julkaistuksi. Hän oli vuoden 1606 suuressa ennustuskirjassa luvannut julkaista almanakan vuodeksi 1607, mutta vankeuteen joutuminen ilmeisesti teki tyhjäksi nämä suunnitelmat. Forsiuksella almanakkojen valmistaminen palvelikin alunperin astrologisten ennustuskirjojen laatimista ja julkaisemista. Forsiuksen ponnistelut tuottivat vihdoin tuloksen, kun hän sai painatetuksi almanakkansa ja siihen liittyvän pienen ennustuskirjan vuodeksi 1608. Painovuotta ei ole merkitty näkyviin kumpaankaan, mutta ne ovat varmaankin ilmestyneet hyvissä ajoin ennen vuoden 1607 loppua, sillä ennustuskirjassa esitetään ennustuksia tulevista tapahtumista jo talvipäivän seisauksesta lähtien. (B 10 A, B 10 P, B 19 P, B 34, B 37)

Myös Forsiuksen almanakka on eräin poikkeuksin saksalaisten esikuvien mukainen muodoltaan, kooltaan ja sisällöltään. Sen lehti on arkin 1/16 osan suuruinen. Nimiösivun otsikko on seuraava: Almanah eller Dagharäkning/ medh thes wahl/ wederlek/ samt flere infälle/ Aff then Astronomiska konst/ och naturlige orsakers grund/ til Åhr Christi M D C VIII. Som är Skottår. [---] Til Stockholms Horizont/ medh flijt räknat/ iudiceret/ och stält Aff Sigfrido Arono Forsio (Almanakka eli Päiväinluku, ja sen valinnat, sää, sekä muut tapahtumat, Astronomisen taidon, ja luonnon syiden perusteella, Kristuksen Vuodeksi 1608. Joka on Karkausvuosi. [---] Tukholman Horisontin mukaan, uutteruudella laskenut, arvioinut, ja laatinut Sigfridus Aronus Forsius.) (B 10 A)

Ennustuskirjan eli prognosticonin alussa on Ruotsin perintöruhtinaalle Kustaa Aadolfille osoitettu omiste sekä 12.7.1607 Tukholmassa päivätty esipuhe, jossa Forsius perustelee almanakan julkaisemista mm. seuraavasti: "Koska Vuosittaisilla Kalentereilla päivänvalintoineen, jokaisen 7 Kiertotähden asentojen mukaan jokaista vuodenaikaa varten laskettuna, on oma hyötynsä kaikille Säädyille jokapäiväisessä käytössä, olen myös minä meidän Rakkaan Isänmaamme hyödyksi ja hyväksi halunnut antaa julkaista tämän pienen almanakan, ja sovittanut sen laskelmat Tukholman horisontin mukaan." (B 10 P)

Almanakan toisella sivulla on mainittu ikuisen kalenterin käyttöä varten aurinkojakson järjestysluku, sunnuntaikirjain, kultainen luku eli kuujakson järjestysluku, roomalainen veroluku, joulun ja laskiaissunnuntain välisen ajan pituus sekä vuoden pituus, joka oli 365 päivää 5 tuntia 55 minuuttia 32 sekuntia ja 9 tertiusta (sekunnin 1/60 osaa). Roomalainen veroluku oli merkityksetön jäänne saksalaisen kalenteriperinteen ajalta. Forsius ilmoittaa ikuisen kalenterin kannalta tärkeät tiedot juliaanisen ajanlaskun sekä katolisen kirkon uuden gregoriaanisen ajanlaskun mukaan. Hän on myös merkinnyt kalenteriin gregoriaanisen ajanlaskun mukaisesti helmi-, maalis- ja huhtikuun alun. Ne osuivat 10 päivää aikaisemmiksi kuin juliaanisessa ajanlaskussa, joka oli epätarkkuutensa vuoksi jätättänyt sen verran. Gregoriaanisesta ajanlaskusta ei ole muita mainintoja tässä eikä Forsiuksen myöhemmissä almanakoissa. (B 10 A)

Forsiuksen vuodeksi 1608 julkaiseman almanakan kalenteri poikkesi kuitenkin yhdessä suhteessa hätkähdyttävällä tavalla siihen saakka käytössä olleista. Siinäkin on keskiaikaisen kalenterin mukaisesti nimiä vain joidenkin päivien kohdalla, mutta Forsius seuraa nimien sijoittelussa Turun hiippakunnassa katolisena aikana käytettyä pyhimyskalenteria ja hän käyttää monista nimistä latinan sijasta kansankielen mukaista muotoa, kuten Knut (Canutus), Tönne (Antonius), Agnes (Agneta), Agda (Agatha), Dorde (Dorothea), Matthias (Mattheus), Toom (Thomas), Bengt (Benedictus), Malin (Magdalena), Elin (Helena), Mauritz (Mauritius), Söffring (Severinus), Clemett (Clemens), Charin (Catharina), Barbro (Barbara), Niclaus (Nicolaus) sekä Staffan (Stephanus). Sen lisäksi on myös eräiden juhlapäivien nimet muutettu kansanomaisiksi, kuten Olufsmässa (Olaus), Larsmässa (Laurentius), Mormässa (Nativitas Marie), S. Mickel (Sanctus Michael), Biritmässa (Birgitta), S. Mårthen (Sanctus Martinus) sekä S. Anders (Sanctus Andreas). Näin Forsiuksen julkaisema kalenteri oli samalla alkuna kansan nimipäiväkalenterille. (B 10 A, C 184, C 221, C 305, C 306)

Vuoden 1609 almanakassa Forsius on jo luopunut nimien kansanomaisista muodoista ja hän on kirjoittanut ne jälleen harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta latinankielisinä. Luultavasti Forsiuksen kalenterinuudistus olikin herättänyt ankaraa arvostelua. Nimien sijoitus säilyi siitä huolimatta suomalaisen käytännön mukaisena Forsiuksen kaikissa myöhemmissä almanakoissa. (B 11–21 A)

Tähtitieteellisten opastusten lisäksi almanakassa ja siihen liittyneessä ennustuskirjassa oli eräitä käytännön kannalta tärkeitä tietoja. Kalenterissa mainitaan aina sunnuntaipäivän edellä raamatunkohta, ilmeisesti saarnan aiheeksi, ja ennustuskirjan lopussa on sekä kaupunkilaisten että maalaisten kannalta tärkeä markkinoiden luettelo. Myöhemmin markkinoiden luettelo oli yleensä jonkin verran suppeampi kuin vuoden 1608 ennustuskirjassa. (B 10 A)

Tähtitieteen kohdalla on muistettava, että aurinkoa pidettiin silloin kuun tavoin maan kiertotähtenä. Maan pituusasteiden virheellisyydestä johtuen paikkakuntien väliset etäisyydet itä-länsi -suunnassa olivat vielä epätarkkoja. Vuoden 1608 ennustuskirjassa ilmoitetaan tammikuussa 1608 näkyvän auringonpimennyksen aikaeroksi Tukholman ja Helsingin välillä 30 minuuttia, mikä on 2 minuuttia liian suuri. Tukholman ja Viipurin välillä aikaeroksi on merkitty 1 tunti, mikä on jo 17 minuuttia liian suuri. (B 10 A)

Vuoden 1608 almanakassa on seuraava lukijalle osoitettu kirjoitus: "Kristilliselle Lukijalle. Suopea lukija, jotta yleinen päivien valinta, jonka minä olen sisällyttänyt tähän Kalenteriin, voisi parhaiten koitua sinulle hyödyksi, haluan minä ensin antaa siitä hyödyllisen opetuksen. Sen jälkeen haluan esittää perustelut useampien sellaisten seikkojen valinnalle, joita ei ole tähän sisällytetty tai joita ei tilan ahtauden takia voida siihen sisällyttää. Sillä mitä ensin tulee suoneniskuun ja lääkitsemiseen juomien tai Pillereiden avulla, niin jos se ei tapahdu oikein tarpeellisena aikana ja päivän hetkenä, se voi koitua enemmän sairaudeksi kuin terveydeksi, ja se, minkä pitäisi kulkea kohti takamusta, ajautuu usein, Potilaan mitä suurimmaksi ärtymykseksi, ylös suun kautta oksennuksena. Ja on kyllä olemassa sellaisia taitamattomia ja kokemattomia Lääkäreitä ja Henkilääkäreitä, jotka eivät halua eivätkä myöskään ole osanneet ottaa sitä huomioon, vaikka kuitenkin kaikki korkeastikuuluisat Lääkärit, päämiehet ja Patriarkat, kuten Hippokrates, Galenos, Avicenna, korkea Matemaatikko Ptolemaios ja lukemattomat muut heidän seuraajansa heitä siihen neuvovat. Sillä silloin tapahtuu, kuten yleinen sananlasku ilmaisee, että kolmen Vuoden [kokematon] Pappi täyttää pian helvetin ja kolmen vuoden Lääkäri Kirkkomaan [hautausmaan]. Siksi jokaisen pitää pyrkiä ensin siihen, että hän antaa laatia itselleen syntymänsä Teeman [horoskoopin], josta Lääkäri voi nähdä, mitkä [Eläinradan] merkit ovat hyvien tai pahojen kiertotähtien hallinnassa. Niissä merkeissä, joissa Saturnus ja Mars tai Lohikäärmeen pyrstö ovat jonkun syntymähoroskoopissa, ei pidä ryhtyä lääkkeiden tai muiden asioiden kanssa mihinkään, missä halutaan onnistua, eikä myöskään niissä [merkeissä], jotka ovat 6. [terveyden], 8. [kuoleman] [ja] 12. [vihamiesten] taivaan huoneissa [sektoreissa]. Mutta niissä, joissa Jupiter ja Venus ja Lohikäärmeen pää eli Onnen alue ovat, voi aivan varmasti ryhtyä johonkin hyödylliseen toimeen, mieluiten jos sillä merkillä todetaan [olevan] Almanakassa onnellinen aspekti [kiertotähtien keskinäinen asema], eikä ole hylättävä [epäedullinen] päivä. Jos halutaan pitää huoli päivän Tunnista, niin nousussa eivät saa olla nämä seuraavat merkit, jotka ovat ^ [Oinas], _ [Härkä], g [Kauris] ja b [Leijona]. On myös otettava huomioon, mikä merkki hallitsee sitä jäsentä jota on lääkittävä. Jos Kuu on silloin siinä, niin kaihda sitä, kuten Ptolemaios opettaa. Näistä merkeistä meillä on Riimi [runo] meidän Ruotsalaisessa Kalenterissamme, josta ne voi katsoa." (B 10 A)

Kalentereissa ja muissa lääkintäoppaissa oli usein kuva, josta saattoi nähdä, mitä ruumiinosia Eläinradan tähtikuviot hallitsivat. Siinä esitetyllä ihmishahmolla oli nimenä Saksassa "Das Aderlassmännlein", Englannissa "The anatomic man" ja Mikael Agricolan Rucouskiriassa "Auderman". Forsiuksen painotuotteissa tällainen kuva oli pienessä ennustuskirjassa vuosiksi 1618 ja 1619 sekä suuressa ennustuskirjassa vuodeksi 1620. (B 2, C 61, C 64)

Forsiuksen tarkoittama runo, jossa esitetään eri ruumiinosia hallitsevat Eläinradan tähtikuviot, liittyi tuohon aikaan useimmissa virsikirjoissakin olleeseen ikuiseen kalenteriin. Vuoden 1567 virsikirjassa se oli seuraavassa muodossa (kirjoittajan suomennos) (B 75):

"Hoffwudet haffwer Wäduren i sitt wold.
I halsen haffwer Oxen sitt tilhåld.
Twillingarnar regera armar och hender.
Krewetens regement til brystet lender.
Om hjertat haffwer Leyonet både umsorg och acht.
Leffwer och lungor stå i Jungfrunens macht.
Inelffwernes herre Wåghen altijd är.
För hemlig ting Scorpio åhoga bär.
Skyttarens welde i Länderna står.
Stenbocken regerar knä och låår.
Watumannen styrer benkalffwar och skenebeen
Öffwer fötterne rådher Fisken alleen."

Oinaalla pää on valtakuntanaan
ja Härällä kaula on paikkanaan.
Käsiä taas Kaksoset vallitsee
ja Rapu rintakehää hallitsee.
On sydän Leijonalla huomassaan,
Neitsyllä maksa ja keuhkot omanaan.
On Vaaka herra sisäelinten
ja Skorpioni paikkain salaisten.
Jousimies valtias on lanteiden
ja Kauris reitten sekä polvien.
Vesimies säärille tuo käskyjään,
jalkoja määrää Kalat yksinään.

Yleisen opetuksen jälkeen almanakassa on luku, jossa annetaan yksityiskohtaisempia ohjeita päivien valinnasta erilaisten töiden ja askareiden suorittamista varten. Myös Forsiuksen almanakkojen kalenteriosassa on ajan tavan mukaisesti lyhyitä ennustuksia jokaisen kuukauden aikana. Ne koskevat mm. säätä, ylhäisten henkilöiden onnettomuuksia, riitoja ja kiistoja sekä tautien esiintymistä. Lisäksi kalenterissa on erityisiä "valintamerkkejä". Niiden avulla osoitetaan ne päivät, joiden kohdalla on hyvä suorittaa erilaisia tärkeitä toimia, kuten iskeä suonta, kylpeä (saunoa) ja kupata, kylvää ja istuttaa, pyydystää ja ampua lintuja, leikata hiukset, suunnitella ja perustaa taloa, solmia nuottaa ja kalastaa, metsästää, ottaa pillereitä ja lääkejuomia, kosia ja viettää häitä, työskennellä metallien kanssa, hakata hirsiä ja kestävää puuta sekä vieroittaa lapsia imettämisestä. (B 10 A, B 15 A, B 16 A, B 18 A)

Vuoden 1608 pieni ennustuskirja

Vuoden 1608 almanakkaan liittyi Prognosticon Astrologicvm. Til thet åhret efter Christi Nåderijka Födelse. M DC VIII. Af naturlige orsakers grund stält och räknat aff Sigfrido Arono Forsio. (Astrologinen Ennustuskirja, Kristuksen Armorikkaan Syntymän jälkeiseksi vuodeksi 1608. Luonnon syiden perusteella laatinut ja laskenut Sigfridus Aronus Forsius.) Perintöruhtinas Kustaa Aadolfille osoitettu omiste oli painettu tähän pieneen ennustuskirjaan. Siinä on myös Forsiukselle omistettu latinankielinen runo, jonka on kirjoittanut myöhemmin hovin lääkärinä ja korkeana virkamiehenä toiminut Olaus Bureus Angermannus eli Olof Bure. Runossa ylistetään astrologian ja astrologisten taitojen merkitystä. (B 10 P)

Ennustuskirjoissa oli yleensä useita eri jaksoja, joissa kerrottiin tulevan vuoden ennustuksista. Tavallisesti ennustuksia esitettiin jokaiseen vuodenaikaan, kiertotähtien asemaan ja taivaankappaleiden pimennyksiin liittyen. Forsiuksen ennustuskirjoissa tulee toistuvasti esille seuraavia aihepiirejä, joita koskeviin toimintoihin astrologisten valintojen avulla saatettiin vaikuttaa: Tärkeiden asioiden aloittaminen tai toimeenpano ja tehtävissä ahkeroiminen; ylhäisten henkilöiden kanssa neuvotteleminen; matkustaminen ja matkalle lähtö; oikeuteen meneminen; palvelusväen palkkaaminen; kotieläinten ostaminen; kiistojen ja riitojen välttäminen; liiton tai vihollisuuden aloittaminen; seuranpito ja avioliittoneuvottelut; hauskanpito, soitto ja laulu; kaupanteko, laskeminen ja kirjoittaminen; viestien ja kirjeiden lähettäminen; alkemian ja muiden vaikeiden taitojen harrastaminen; lasten opintielle ja kouluun lähettäminen; asioiden salassa pitäminen; uskon asioiden käsittely; kullan, hopean ja metallisuonien etsiminen; maan viljeleminen ja perustuksen laatiminen; kiinteistön ostaminen ja läänityksen vastaan ottaminen; metsästys ja kalastus; omien palvelijoiden ja talonväen varominen. (B 10–21 P)

Erillisiä jaksoja saatettiin lisäksi esittää ennustuksista, jotka liittyivät vuodentuloon, karjan menestymiseen, kalastukseen ja linnustukseen, tauteihin ja kuolemaan, sotaan sekä matkoihin. Terveyttä ja sairautta koskevia ennustuksia oli Forsiuksen ennustuskirjoissa melko vähän. Niitä esitettiin lähinnä tauteihin ja kuolemaan liittyvissä jaksoissa, mutta toisinaan myös eri vuodenaikojen ennustusten yhteydessä ja taivaankappaleiden pimennyksiä kuvattaessa. Forsiuksen ennustukset ovat yleensä sävyltään varsin synkkiä ja uhkaavia. Hän kiinnittää itsekin huomiota tähän asiaan monissa yhteyksissä. (B 10–21 P)

Viimeisenä pienessä ennustuskirjassa on kaupankäynnin kannalta tärkeä markkinoiden luettelo, jossa mainitaan myös Suomessa pidetyt markkinat. Vuodesta 1617 alkaen markkinoiden luettelo on almanakan lopussa.(B 16 P, B 17–21 A)

Vuoden 1609 almanakka ja pieni ennustuskirja

Vuodeksi 1609 ilmestyivät jälleen almanakka ja pieni ennustuskirja Almanah eller Dagharäkning/ medh thes Wahl/ wedherlek/ sampt flere infälle/ af then Astronomiske konst/ och Naturlighe orsakers grund/ til thet åhr Christi M DC IX. [---] Til Stockholms horizont/ medh flijt räknat/ judiceret/ och stält/ Aff Sigfrido Arono Forsio. — Prognostica Till thet åhret efter Christi Nåderijka Födhelse. M DC IX. Af Sigfrido Arono Forsio. Tryckt j Stockholm/ Af Anund Olufsson. (B 11 A, B 11 P)

Syntyneen hälyn seurauksena Sigfridus Aronus Forsius oli vuoden 1609 almanakassaan luopunut kalenterin nimien kansanomaisuudesta, mutta sen sijaan nimien sijoitus säilyi hänen tässä ja kaikissa myöhemmissäkin almanakoissaan Turun hiippakunnan entisen pyhimyskalenterin mukaisena. Kalenteriin on nyt merkitty kuun vaiheiden mukaisten luonnollisten kuukausien alkamisajat ja kansanomaiset nimet. Vuoden 1609 almanakkaan liittyvässä pienessä ennustuskirjassa oli Kaarle IX:n nuoremmalle pojalle Kaarle Filipille osoitettu omiste. Forsius lienee valmistanut molemmat kirjaset vuoden 1608 puolivälin aikoihin, ennen siirtymistään hoitamaan Upsalan yliopiston tähtitieteen professorin tehtäviä. Almanakka ja ennustuskirja painettiin Anund Olufinpojan kirjapainossa Tukholmassa saman vuoden lopulla. (B 11 A, B 11 P)

Vuoden 1609 pienen ennustuskirjan 7. luvussa "Vuoden kasvusta, Karjan voinnista, Metalleista, Kalastuksesta ja linnustuksesta" Forsius kirjoittaa metallien kohdalla: "Tänä meidän aikanamme ilmaantuu eräs Elias Artista, josta Theophrastus Paracelsus on ennustanut [ja] joka on saava Metallinvalmistuksen käyntiin niin, että kerrankin Talonpoika on oppiva tekemään kultaa ja Hopeaa melko helposti. Kuitenkin on ensin sellainen vitsaus käyvä maailman yli, että vain kolmannes ihmisistä jää jäljelle, ja jäljelle jääneiden on alettava elää Jumalallisesti." Ennustus perustuu Paracelsuksen kirjoitukseen Von den natürlichen Dingen. Forsius on aikaisemminkin osoittanut kirjoituksissaan tuntevansa Paracelsuksen oppeja, mutta nyt hän mainitsee tämän nimen ensimmäisen kerran. (B 11 P, C 173, C 243)

Pienessä ennustuskirjassa kerrotaan sairauksista 9. luvussa: "Sairauksista ja kuolemasta. Tänä Vuonna ovat eniten liikkeellä nämä taudit, jotka ovat äänenkäheys, kurkkukipu, vika maksassa ja mahassa, ja salaisissa paikoissa [sukuelimissä], Ranskantauteja [sukupuolitauteja] ja ripulia, raivoamista ja pään heikkoutta, hammassärkyä ja silmätautia, neljännen päivän horkkaa [malariaa], turvonneita ja haavaisia jalkoja, alasvaluneen pöhötyksen vuoksi jne. Jotkut Kuningattaret tai Ruhtinattaret, vanhat Aatelismiehet, mahtavat Kirkonmiehet ja Naishenkilöt tulevat aloittamaan kuolemantanssin. Suokoon Jumala meille kaikille autuaan hetken. Amen." Kuolemantanssin ajatukseen Forsius palaa myöhemmin toistuvasti. (B 11 P)

Astrologian luotettavuus

Tässä yhteydessä on paikallaan lisätä alkuperäiseen kirjoitukseen tietoja astrologian luotettavuutta koskevista kiistoista. Astrologia oli varsin suosittua siitä huolimatta, että astrologian luotettavuus oli jo pitkään asetettu kyseenalaiseksi. Sen suosiota pitivät yllä mm. astrologiaan uskovat oppineet, hallitsijat ja mahtimiehet.

Kuningas Kaarle IX oli määrännyt Sigfridus Aronus Forsiuksen vuonna 1608 Upsalan yliopiston tähtitieteen professoriksi, kun virkaa vuodesta 1605 vakinaisesti hoitanut Martinus Olavi Stenius (1574–1644) oli joutunut epäsuosioon. Stenius oli innokas astrologian vastustaja, kun taas Kaarle IX puolestaan oli vannoutunut astrologian kannattaja. Kaarle IX oli ollut erityisen kiinnostunut pyrstötähtien vaikutuksista ja kaikesta päätellen Forsius oli saavuttanut hänen suosionsa vuoden 1607 pyrstötähteä koskevalla kirjallaan.

Forsiuksen tehtävä professorina lisäsi hänen arvovaltaansa ja hän jatkoi almanakkojen ja ennustuskirjojen julkaisemista. Forsius joutui puolestaan vaikeuksiin vuoden 1610 aikana ja lähti pois Upsalasta. Forsiuksen ennustusten suosio oli ainakin osaltaan vaikuttamassa siihen, että Stenius laati astrologiaa vastustavan väitöskirjan Disputatio de incertitudine et vanitate praedictionum astrologicarum (1611). Väitös, jossa väittelijänä oli Ericus Iohannis Prytz, tapahtui vuonna 1611 vasta Kaarle IX:n kuoleman jälkeen. Väitöskirjan astrologiaa vastustavat käsitykset perustuivat pääasiallisesti saksalaisen Otto Casmannuksen vuonna 1599 julkaisemaan teokseen Astrologia, chronographia et astromanteia (Frankfurt am Main 1599).

Astrologian lisääntyvästä vastustuksesta huolimatta Forsiuksen ennustusten suosio säilyi ja vuonna 1612 hän sai kuningas Kustaa II Aadolfilta nimityksen kuninkaalliseksi tähtitieteilijäksi ja yksinoikeuden almanakkojen julkaisemiseen Ruotsin valtakunnassa. Forsius joutui kuitenkin vaikeuksiin astrologiaan liittyvien ennustustensa vuoksi vuonna 1618. Laukaisevana tekijänä oli se, että hän sanoi vuoden 1619 suuressa ennustuskirjassa uskovansa Jon Olofinpoikaan, profeettana esiintyneeseen talonpoikaan, jota hallitusvalta piti poliittisena villitsijänä. Forsius joutui ensin Kustaa II Aadolfin pidättämäksi ja myöhemmin Upsalan tuomiokapitulin tutkittavaksi.

Tuomiokapitulin tutkinnassa viitattiin astrologian osalta pääasiallisesti niihin asioihin, jotka Stenius oli tuonut esiin väitöskirjassaan vuonna 1611. Tuomiokapituli ei hylännyt kokonaan astrologiaa, mutta kielsi Forsiusta julkaisemasta luvattomia ennustuksia ja ennustuskirjoja sekä tuomitsi hänet menettämään papin virkansa, ellei hän julkisella ja painetulla kirjoituksella tuomitsisi ja hylkäisi taikauskoisia toimiaan. Hän menetti samalla kuninkaallisen tähtitieteilijän aseman, mutta sai pitää erioikeuden julkaista almanakkoja. Forsius nimitettiin kuitenkin pian Tammisaaren kirkkoherran virkaan ja jatkoi kaikesta huolimatta myös ennustuskirjojen julkaisemista.

[Näitä aiheita käsitellään laajemmin teoksissa:

Lekeby, Kj.: Martinus O. Stenius, Disputation mot astrologin. Pleiaderna. Stockholm 1993.

Pursiainen (myöh. Kiiskinen), T.: Sigfridus Aronus Forsius. Pohjoismaisen renessanssin astronomi ja luonnonfilosofi. Tutkielma Forsiuksen luonnonfilosofisista katsomuksista, lähteistä ja vaikutteista. (Väitöskirja.) Jyväskylä 1997.]

Kesäkuussa 2008 lisätty jakso: Vuoden 1606 suuri ennustuskirja.

Lähteet ovat osan 3 lopussa.

Jatkuu: Osa 2 (vuodet 1610–1618); Osa 3 (vuodet 1619–1624)

TAKAISIN KULTTUURIA HAKEMISTOON