Arno Forsius

 

Puhe naiselle Päijät-Hämeen sosiaaliturvayhdistyksen

40-vuotisjuhlaillallisilla Lahden Seurahuoneella 10.10.1987 klo 19

 

Kunnioitettu ja rakastettu sosiaalinen nainen!

 

Kun sain pyynnön puhua tässä iltajuhlassa sosiaaliselle naiselle, vaati ajatus miettimisaikaa viikonvaihteen yli. Puhetta naiselle voidaan voimassa olevan tasa-arvolain mukaan pitää toimintana, jonka vaikutuksesta miehet ja naiset joutuvat keskenään selvästi eriarvoiseen asemaan. Koska vaimoni on rohkaissut minua puheen pitämiseen ja koska sukupuolten eriarvoisesta kohtelusta ei voi olla seurauksena muuta rangaistusta kuin kielto uusia tai jatkaa toimintaa sakon uhalla, olen ottanut haasteen vastaan.

 

Naisen ja miehen biologisen rakenteen, sielunelämän, kykyjen ja toimintatapojen erilaisuudesta ja sen merkityksestä on keskusteltu vuosituhansia, ja keskustelu jatkuu edelleenkin. Jo 400 vuotta eKr. Platon sanoi, että ei ole olemassa mitään yhteiskunnallista toimintaa, joka kuuluisi naiselle naisena tai miehelle miehenä. Yhteiskunnallinen roolijako on hyvin pitkälle opittua ja kulttuuriperinteeseen sidottua. Koska ihminen on subjektiivinen, ovat valtaa pitäneen miehen käsitykset ja myös naisen omat asenteet hidastaneet sukupuolten yhteiskunnallisen tasa-arvon toteutumista. Sekä yleismaailmallisen että oman maamme sosiaalihistorian lehdiltä voidaan löytää monia jaloja naisia, joiden ajatukset ja teot ovat syvästi vaikuttaneet yhteiskunnan myönteiseen kehitykseen. Usein siitäkin ovat kunnian saaneet miehet.

 

Elämänkokemus osoittaa kiistatta, että sosiaalinen auttaminen on enemmän ominaista naiselle kuin miehelle. Naisen vaistolla, älyllä ja herkkyydellä on ulottuvuuksia, joita ilman yhteiskuntamme ei tule toimeen. Englantilainen filosofi Alfred North Whitehead totesi, että jokainen ihminen on rakenteeltaan paljon mutkikkaampi kuin mikään niistä sosiaalisista järjestelmistä, joihin hän kuuluu. Nainen pystyy siihen, minkä Kahlil Gibran sanoo näin:

 

"Toisen ihmisen todellisuus ei ole siinä mitä hän paljastaa sinulle, vaan siinä mitä hän ei voi paljastaa sinulle. Sen tähden, jos tahdot ymmärtää häntä, kuuntele pikemmin sitä mitä hän jättää sanomatta, kuin sitä mitä hän sanoo."

 

Sosiaalitoimen piirissä joudutaan tarkastelemaan ihmisen osaa usein sen varjoisalta puolelta. Sen vuoksi, sosiaalinen nainen, työsi on raskasta ja kuluttavaa. Oman elämäsi tasapainoisuus, läheistesi tuki ja työryhmäsi yhtenäisyys antavat sinulle voimia selviytyä vaativasta tehtävästäsi. Sosiaalinen lainsäädäntö on toiminut Suomessa tienavaajana naisen yhteiskunnallisen aseman kehityksessä. Vuoden 1865 kunnallisasetuksella täysivaltainen nainen, joka hallitsi omaisuuttaan, sai kunnallisen äänioikeuden. Kymmenkunta vuotta myöhemmin (1878) saivat myös naimisissa olevat naiset kunnallisen äänioikeuden, kun heille annettiin oikeus hallita omaisuuttaan ja ansiotulojaan.

 

Osittaisen kunnallisen vaalikelpoisuuden äänioikeutetut naiset saavuttivat vuonna 1889 asetuksella naisen valitsemisesta jäseneksi vaivaishoitohallitukseen. Uudistuksen myönteiset kokemukset vaikuttivat merkittävästi siihen, että naiset saivat Suomessa vuonna 1906 yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden valtiollisissa vaaleissa. Kaksi vuotta myöhemmin eduskunta puolestaan hyväksyi lain, jolla naisille myönnettiin kunnallisissa vaaleissa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, mutta uudistus toteutui vasta (vuonna 1918) Suomen itsenäistymisen jälkeen.

 

1920-luvulla alkoi sosiaalitoimen uusi kehitysvaihe palkattuine henkilökuntineen. Valtion hallinnossa sosiaalihuollon johdossa oli varsin kauan melkein pelkästään miehiä, poikkeuksena ainoastaan köyhäinhoidon naispuolinen apulaistarkastaja. Vuonna 1927 nimitettiin hallitukseen ensimmäisen kerran ministeriksi nainen, Miina Sillanpää, joka toimi II sosiaaliministerinä. Siitä saakka sosiaaliministerinä ja nykyään sosiaali- ja terveysministerinä, tai kahdesta ainakin toisena, on ollut nainen.

 

Samoin vuonna 1968 uudelleen perustetun sosiaalihallituksen pääjohtajana on ollut koko ajan nainen. Kunnallisessa hallinnossa sosiaalihuollon päätöksenteko ja toimeenpanokin olivat pitkään lähes yksinomaan luottamushenkilöiden tehtävänä. Nainen saatettiin valita köyhäinhoitolautakunnan puheenjohtajaksi jo 1920-luvulla, kuten Hollolassakin tapahtui, ja sosiaalitoimen lautakuntien puheenjohtajista, jäsenistä ja varajäsenistä on ollut naisia merkittävästi suurempi osa kuin muissa luottamushenkilöelimissä.

 

Toisen maailmansodan jälkeen sosiaalityöntekijän toimenkuva alkoi muotoutua koulutuksen päästessä käyntiin. Eräänä seurauksena sosiaalitoimen kehityksestä oli nyt 40-vuotisjuhlaansa viettävän Päijät-Hämeen sosiaaliturvayhdistyksen perustaminen. Elämme jälleen muutosten paineessa. Sosiaalisesta huollosta ollaan siirtymässä sosiaaliseen palveluun ja ohjaukseen.

 

Sosiaalityöntekijöiden liitto, jonka jäsenistä valtaosa on naisia, on päättänyt ryhtyä muuttamaan jäsentensä imagoa. Nyt halutaan heittää pois hyväntekeväisyyden, kristillisyyden, siveydenvalvonnan ja alistuvaisuuden leimaama kaapu ja pukeutua muodikkaammin vaatteisiin, jotka tuovat esiin kuvan uudenaikaisesta, rohkeasta, toimivasta ja vaikutuskykyisestä ammattihenkilöstä. Ehkäpä taustalla on tarvetta kilpailla entistä tasapäisemmin miesten kanssa. Itsensä arviointi ja halu muuttua ovat merkkejä vireydestä. Mutta kuten eräs naistoimittaja (Mirja Sassi) on asian ilmaissut; "Ei ole välttämätöntä, että nainen luopuu perinteisestä naisen roolistaan saavuttaakseen tasa-arvon miehen kanssa. Välttämätöntä on vain se, että nainen ei enää ryhdy tuohon rooliin entisillä ehdoilla."

 

Arvoisa sosiaalinen nainen! Aleksis Kivi, jonka päivää vietetään tänään, näki usein raskaiden pilvien varjostavan elämää. Hän toivoi siihen valoa runossaan:

"Mihin vertaan ihmis-onnen?

Mikä onpi ilo tääll'?

Päivän paiste pilven reijäst'

Kankahalla autioll’.

Mikä onpi meidän toivom’?

Mikä meidän onnemme?

Päivän paiste pilven reijäst

Iltasella kankahal."

 

Miesten edustajana tervehdin tänä juhlapäivänä Sinua, sosiaalinen nainen, ja toivotan Sinulle paljon onnea ja päivänpaistetta. Hyvät herrat! Maljamme sosiaaliselle naiselle, rakkaudella.


Siirretty kotisivuille marraskuussa 2013.

 


TAKAISIN
KULTTUURIA HAKEMISTOON