Arno Forsius

 

Kuningas Kustaa IV Aadolf kävi Mikkelissä heinäkuussa 1802

Julkisuudessa on kerrottu perimätietoon nojautuen, että Ruotsin ja samalla Suomen kuningas Kustaa IV Aadolf (1778—1837) olisi vieraillut 5.—8.7.1802 Hartolassa Koskipään kartanossa. Hartolan kuningaskunta-ajatus nojaa tähän perimätietoon. Hartolasta oli tullut itsenäinen seurakunta vuonna 1784, jolloin kuninkaana oli Kustaa III, Kustaa IV Aadolfin isä. Kustaa IV Aadolf ei ollut kuitenkaan mainittuna aikana Hartolassa vaan Mikkelissä.

Kustaa IV Aadolf teki puolisonsa Fredrika Dorothea Wilhelminan (1781—1826) ja kruununprinssi Kustaan (1799—1877) kanssa 11.6.—9.8.1802 laajan kiertomatkan Suomessa. Kuningatar Fredrika oli Badenin prinsessa ja hänen sisarensa Elisabeth oli naimisissa Venäjän keisariksi vuonna 1801 tulleen Aleksanteri I:n kanssa. Ruotsin hallitsijaparin matkan tarkoituksena oli erityisesti perehtyä Suomen puolustukseen ja sotajoukkojen tilaan. Vaikka Kustaa IV Aadolf ja Aleksanteri I olivat naimisissa sisarusten kanssa, olivat Ruotsin ja Venäjän poliittiset suhteet kiristymässä uhkaavasti.

Kuningasparin matka oli suuri tapahtuma kansalle. Kuninkaallinen seurue matkusti pitkänä, 236 hevosen vetämänä kuormastona, joka käsitti mm. keittiö- ja kellarivaunut sekä kuningasparin vuoteita kuljettavat vaunut. Seurueeseen kuului suuri joukko hallitsijaparin ruumiin ja sielun terveydestä huolehtivia henkilöitä, joukossa mm. useita kokkeja ja leipureita sekä yhdeksän musikanttia. Kaikkialla teiden varsille kerääntynyt kansa tervehti kuningasparia ja kruununprinssiä raikuvin ilohuudoin.

Kustaa IV Aadolfin Suomen matkasta saadaan lisätietoja Mikkelin kirkkoherrana tuolloin olleen Henrik Forsiuksen (1733—1813) kirjoittamasta omaelämäkerrasta. Sen mukaan Kustaa IV Aadolf ei ollut heinäkuun alussa 1802 Hartolassa vaan Mikkelissä. Mikkeli oli silloin vielä maalaispitäjä ja Mikkelin kaupunki perustettiin sen alueelle vasta vuonna 1838.

Kuningas Kustaa IV Aadolf ja kuningatar Fredrika Dorothea Wilhelmina saapuivat 5.7.1802 Leppävirralta Mikkelissä olevalle sotaväen harjoituskentälle. He pysähtyivät täällä varta vasten rakennettuun oleskeluhuoneeseen lyhyeksi ajaksi ja jatkoivat matkaa Moision sotilasvirkataloon, joka sijaitsi noin 4 km etelään Mikkelin kirkolta. Moision haltijana oli silloin majuri Gustaf Aminoff.

Kuninkaalle esiteltiin Moisiossa seuraavana päivänä eli 6.7. seudun virkamiehet ja papisto. Forsius piti tilaisuudessa lyhyen puheen, minkä jälkeen hän sai suudella kuninkaan kättä ja esitellä hänelle rovastikunnan muun papiston. Forsius esitti samalla kiitoksensa kuninkaan hänelle vuonna 1800 myöntämästä teologian tohtorin arvosta. Samana päivänä tapahtui erikseen papiston esittely myös kuningattarelle.

Kuningas matkusti 7.7. aamupäivällä Ristiinaan, jossa hän tutustui mm. kirkkoon. Iltapäivällä sieltä palattuaan kuningas kävi Mikkelin kirkossa, tarkasti samalla sotajoukot ja seurasi niiden taistelunäytöstä varastoaittojen luona. Silloin Forsiuksella oli jälleen tilaisuus olla mukana kuninkaan seurueessa ja keskustella henkilökohtaisesti kuninkaan kanssa.

Kuningas ja kuningatar pitivät 8.7. aamupäivällä jäähyväisvastaanoton Moisiossa. Forsius osallistui siihen yhdessä Mikkelin 1. kappalaisen, rovasti Norringin kanssa, joka oli Forsiuksen vanhimman tyttären aviopuoliso. Forsius kertoo saaneensa kuninkaalta osakseen erityistä armollisuutta. Vastaanoton jälkeen kuningaspari ja kruununprinssi jatkoivat matkaansa ja söivät päivällistä Juvan pappilassa. Sieltä he matkustivat edelleen Rantasalmelle Haapaniemen sotakouluun, joka oli Ruotsin ensimmäinen kadettikoulua vastaava oppilaitos.

Todettakoon samalla, että juuri Mikkelissä Suomen sotilasylipäällikkö, kenraali Vilhelm Mauritz Klingspor esitti Kustaa IV Aadolfille suunnitelmansa maan puolustuksen tehostamisesta. Suunnitelmaan kuului linnoitusten vahvistaminen, sisävesilaivaston ja ratsuväen lisääminen sekä 20 000 miestä käsittävän nostoväen järjestäminen äkillisen hyökkäyksen varalta.

Henrik Forsius, jonka omaelämäkertaan matkan Mikkeliä koskevat tapahtumatiedot perustuvat, oli valmistunut Turun akatemiassa maisteriksi vuonna 1757 ja vihitty papiksi vuonna 1760. Hän oli julkaissut opinnäytteinä kaksi Helsingin vaiheita käsittelevää väitöskirjaa, jotka muodostavat tämän ensi vuonna 450 vuotta täyttävän kaupungin varhaisimman kirjoitetun historian. Forsius toimi Helsingin triviaalikoulun opettajana vuosina 1759—1782 ja Mikkelin kirkkoherrana vuosina 1782—1813.

Henrik Forsius oli tämän kirjoittajan isoisän isoisän isä. Näillä kotisivuilla on toisaalla Henrik Forsiuksen elämänkuvaus.

Julkaistu aikaisemmin: "Kävikö Kustaa IV Aadolf Hartolassa heinäkuussa 1802?" Etelä-Suomen Sanomat 23.8.1999. Tarkistettu elokuussa 1999.

Lähteitä:

[Forsius, Henrik:] Probsten Henric Forsii Lefnads-lopp af honom sjelf författadt. Julkaistu teoksessa Bidrag till Helsingfors stads historia II. Samlade och utgifna af P. Nordmann. Helsingfors 1906. [Elämänkuvaus on painettu Henrik Forsiuksen pojanpojanpojan Valter Forsiuksen hallussa olleesta käsikirjoituksesta tehdyn jäljennöksen mukaan. Jäljennöksessä on jätetty pois useita saarnamatkoja koskevia tietoja, joilla ei ole ollut suurempaa mielenkiintoa.]

Pohjolan-Pirhonen, H.: Kansakunta etsii itseään 1772—1808. Kansakunnan historia 2. Porvoo 1970

Wirilander, H.: Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. Mikkeli 1982

 

TAKAISIN KULTTUURIA HAKEMISTOON