Arno Forsius

Heinrich Hoffmann (1809–1894) – lääkäri ja kirjailija

Tunnettu lastenkirja Jörö-Jukka on ollut eräs lapsuuteni kuvakirjoista, jota on perhekunnassamme luettu ja annettu lahjaksi myös lapsille ja lastenlapsille. En kuitenkaan tiennyt mitään kirjan tekijästä, ennen kuin sain käsiini Markus Brummer-Korvenkontion kirjoittaman teoksen Jörö-Jukka ja sen historia (WSOY 1991). Siitä kävi ilmi, että Jörö-Jukan tekijä Heinrich Hoffmann (1809–1894) oli varsinaiselta ammatiltaan lääkäri. Markus Brummer-Korvenkontion teos antaa yksityiskohtaisen kuvan Jörö-Jukka-kirjan vaiheista sekä sen tekijän elämästä.

Heinrich Hoffmann syntyi vuonna 1809 Saksassa Frankfurt am Mainissa arkkitehti Philipp Jacob Hoffmannin avioliitosta Marianne Caroline Lausbergin kanssa. Koulunsa käytyään Heinrich Hoffmann opiskeli lääketiedettä sekä Heidelbergissa että Hallessa ja valmistui lääkäriksi vuonna 1835. Sen jälkeen hän palasi kotikaupunkiinsa Frankfurtiin, jossa hän piti praktiikkaa, oli lääkärinä perustamallaan köyhäinklinikalla ja antoi lisäksi opetusta anatomiassa. Hoffmann avioitui vuonna 1840 Therese Donnerin kanssa ja käytti sen jälkeen myös nimeä Hoffmann-Donner.

Hoffmann etsi vuonna 1844 joululahjaa kolmivuotiaalle esikoispojalleen Carlille, mutta ei löytänyt mitään sopivaa. Silloin hän päätti itse valmistaa tälle kuvakirjan, jonka tarkoituksena oli opastaa lapsia ymmärtämään terveydenhoidon ja siisteyden merkitystä. Käsin kirjoitetussa vihkosessa oli johdantorunon lisäksi viisi runomuotoista kertomusta ja 15 Hoffmannin tekemää vesiväritettyä piirrosta. Vihkosen viimeisellä sivulla oli kuva takkutukkaisesta ja pitkäkyntisestä Struwwelpeteristä ("Sottapekka"), jonka mukaan kirja sai myöhemmän nimensäkin. Kerrotaan, että Hoffmann oli jo aikaisemmin käyttänyt tätä hieman pelottavalta tuntuvaa "Sottapekkaa" vastaanotollaan lapsipotilaittensa kiinnostuksen saavuttamiseksi.

Hoffmannin ystävät kannustivat häntä julkaisemaan kirjan, joka painettiinkin vuonna 1845 otsikkotekstinään Lustige Geschichten und drollige Bilder mit 15 schön kolorierten Tafeln für Kinder von 3 bis 6 Jahren (Hauskoja kertomuksia ja hullunkurisia kuvia sekä 15 kauniisti väritettyä taulua 3–6-vuotiaille lapsille). Kirjan tekijäksi mainittiin Reimerich Kinderlieb (Riimittelevä Lastenystävä). Hoffmannin kuvakirja saavutti suuren menestyksen ja siitä otettiin nopeasti useita painoksia. Tekijä lisäsi kaksi uutta kertomusta sekä toiseen että viidenteen painokseen. Kolmannessa painoksessa teoksen nimeksi tuli Struwwelpeter ja viidennessä painoksessa tekijäksi ilmoitettiin ensimmäisen kerran Heinrich Hoffmann.

Hoffmann oli kiinnostunut lääkärinä erityisesti lasten sairauksista ja psykiatriasta. Hänestä tuli vuonna 1851 Frankfurtin kaupungin mielitauti- ja epilepsiasairaalan Affensteinin johtaja. Hoffmann työskenteli monin tavoin mielisairaiden hoidon kehittämiseksi. Hänen käsityksensä mukaan lääkärin osastokierroksen tuli tuoda valoa potilaitten elämään auringonnousun tavoin. Hoffmannista sanottiin, että "osanotto ja rakkaus olivat hänen hoitokeinonsa". Tätä näkemystä osoitti sekin, että hän asui perheensä kanssa laitokseen kuuluvassa asunnossa. Hoffmann järjesti kotikaupungissaan rahankeräyksen uuden osastorakennuksen saamiseksi laitokseensa ja hän perusti vuonna 1864 sen yhteyteen ensimmäisenä erityisen osaston psyykkisesti poikkeavia lapsia varten.

Hoffmann siirtyi eläkkeelle laitoksen johtajan tehtävästä vuonna 1888 ja hän kuoli syntymäkaupungissaan Frankfurtissa vuonna 1894. Kaupunkiin on perustettu hänen elämäntyönsä kunnioittamiseksi Heinrich-Hoffmann-Gesellschaft, joka pitää yllä Struwwelpeter-museota ja tekee työtä psyykkisesti häiriintyneiden ihmisten mielenterveyden hyväksi.

Hoffmannin teos Struwwelpeter käännettiin useimmille kielille. Suomeksi kirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1869, jolloin sen nimenä oli Lasten Joulu Tauluja eli opettavaisia juttuja kuvinensa (Jörö-Jukka, Pikku-Lassi, joka ei soppaa syönyt, y.m.). Sen oli suomentanut Y. S. Yrjö-Koskinen. Jörö-Jukka -nimen suomenkielinen kirja sai vasta vuonna 1922. Markus Brummer-Korvenkontion aikaisemmin mainitussa teoksessa on alkuperäinen kuvitus, jota ei ole käytetty muissa suomenkielisissä laitoksissa vuoden 1922 jälkeen.

Hoffmann kirjoitti ja kuvitti Struwwelpeterin lisäksi viisi muuta lastenkirjaa. Niistä on syytä mainita vain vuonna 1851 painettu König Nusskracker und der arme Reinhold (Kuningas Pähkinänrouhija ja köyhä Reino), joka suomennettiin vuonna 1923. Hoffmann julkaisi myös paljon muuta kirjallisuutta ja käytti usein salanimiä, joista voidaan mainita aikaisemman Reimerich Kinderliebin lisäksi Heinrich Kinderlieb, Heulalius von Heulenburg, Peter Struwwel, Polykarpus Gastenfenger ja Zwiebel.

Hoffmann kirjoitti vuonna 1842 runokokoelman Gedichte ja vuonna 1843 hän julkaisi näytelmän Der Mondzügler (Kuunvahti), jossa pilkataan Hegelin luonnonfilosofiaa. Eurooppalaisena vallankumousvuonna 1848 Hoffmann kirjoitti satiirin Handbüchlein für Wühler oder kurzgefasstes Anleitung in wenigen Tagen ein Volksmann zu werden (Käsikirjanen villitsijöille eli lyhyt johdatus tulla muutamassa päivässä kansan suosikiksi), jonka tekijäksi oli merkitty Peter Struwwel, Demagog.

Hoffmann laati myös monenlaisia tilapäisjulkaisuja, joiden joukossa oli mm. laulukirja lääkäreille ja luonnontutkijoille. Siitä on peräisin tunnettu säepari "Kunnon tohtori kaupungin, on seutunsa diplomaatti parhain". Hoffmannin kirjoittama omaelämäkerta on painettu Eduard Hessenbergin julkaisemana teoksessa Struwwelpeter-Hoffmann erzählt aus seinem Leben (1926).

Jörö-Jukka on säilyttänyt maineensa jatkuvasti. Suomessa on julkaistu siitä vuonna 2002 jälleen uusi laitos Der Struwwelpeter [/] Jörö-Jukka [/] Lieder, nyt Veikko Pihlajamäen suomeksi riimittelemänä ja V.-P. Bäckmanin laulusarjaksi säveltämänä. Laitos on tehty vuoden 1858 käsikirjoituksen mukaan ja siinä on Heinrich Hoffmannin alkuperäinen vesivärikuvitus.

Julkaistu aikaisemmin: Suomen Lääkärilehti 1994: 4: 367 (Heinrich Hoffmann ja "Jörö-Jukka"). Tarkistettu ja lisätty joulukuussa 2002.

Kirjallisuutta:

Brummer-Korvenkontio, M.: Jörö-Jukka ja sen historia. WSOY. 1991.

Brummer-Korvenkontio, M.: Suomen suurin lastenkirjakokoelma. Bibliophilos 2/1996 42–52.

Hoffmann, H.: Der Struwwelpeter [/] Jörö-Jukka [/] Lieder. Veikko Pihlajamäen suomenkielinen riimittely, V.-P. Bäckmanin laulusarja baritonille ja pianosäestykselle. [---] Näköispainos tekijän alkuperäiskäsikirjoituksesta v.1858. Edition Marras Workshop. Vammala 2002.

[The] New Encyclopaedia Britannica. 15 th Edition 1990. Encyclopaedia Britannica, Inc. Chicago.

Schott, H. (und Mitarbeiter): Die Chronik der Medizin. (1. Auflage 1993), Augsburg 1997, (Printed in Belgium).

TAKAISIN IHMISIÄ LÄÄKETIETEEN HISTORIASSA TAI KULTTUURIA, IHMISIÄ, SUKUJA HAKEMISTOON