Arno Forsius

Gabriel Tolpo (1813–1886) – vihtiläinen rusthollari ja valtiopäivämies

Axel Gabriel Tolpo syntyi 1.2.1813 Nurmijärvellä ja kuoli 31.3.1886 Vihdissä. Hänen vanhempansa olivat Vihdin Pietilän Ylitalon omistaja Johan Gabriel  Tolpo (1779–1869) ja torpparin tytär, rusthollarin (ratsutilallisen) leski Stiina Liisa (oik. Kristina Elisabet, alunperin Anna) Erikintytär (Brandborg) (1778–1856) tämän toisessa avioliitossa. Johan Gabriel Tolpon isä Mårten (Martti) Tolpo oli suvusta ensimmäinen, joka muutti Vihtiin vuonna 1768 ja josta tuli pitäjännikkari vuonna 1770.

Lisäselvityksenä on aiheellista mainita, että Johan Gabriel Tolpo omisti avioliittoon mentyään puolisonsa kanssa Nukarin rusthollin eli ratsutilan Nurmijärvellä. Tämä talo siirtyi Stiina Liisa Erikintyttären lapsille hänen ensimmäisestä avioliitostaan, kun Johan Gabriel Tolpo muutti puolisonsa kanssa Vihdin Pietilän Ylitaloon. Avioparin neljästä yhteisestä pojasta eli aikuiseksi vain kaksi, August Tolpo (1810–1883), joka luki papiksi ja toimi Nurmijärvellä kappalaisena, sekä Axel Gabriel Tolpo.

Gabriel Tolpo ei tuntenut vanhemman veljensä tavoin kiinnostusta opiskelua kohtaan, mutta sivisti muuten monin tavoin itseään. Hän solmi vuonna 1838 avioliiton Karolina Sofia Forsströmin (1819–1859) kanssa, jonka vanhemmat olivat Vihdin Ali-Jaakkolan rusthollari, kestikievarinpitäjä ja kirkonisäntä Johan Forsström ja Vihdin Kaharin Jaakkolan rusthollarin tytär Maria Johanintytär Carberg (suvun nimeksi tuli myöhemmin Gardberg). Vihdissä Gabriel Tolpo hankki omistukseensa Lankilan Ylitalon sekä Lusilan Hannulan ja Friimin.

Gabriel ja Karolina Forström saivat 7 lasta, kuusi tytärtä ja yhden pojan. Tyttäristä Ida kuoli 4 vuoden ikäisenä, Amalia Augusta luultavasti n. 10-vuotiaana ja poika Frans Johan 14 vuoden ikäisenä. Perheen äiti kuoli 40 vuoden iässä vuonna 1859, jolloin vanhin tyttäristä oli 20-vuotias ja nuorin 2-vuotias. Tyttäret avioituivat vuosina 1861–1871, paitsi vuonna 1848 syntynyt isän lempitytär Amanda Theresia, jota isä ei päästänyt naimisiin ja joka jäi siten Lankilan Ylitaloon huolehtimaan emännän tehtävistä.

Gabriel Tolpo naitti tyttärensä oman ja naapuripitäjien tilanomistajille tai heidän pojilleen, Karoliina Kristiinan Vihdin Oravalaan Sven Israel Törnströmille (vuodesta 1906 Hiidenheimo), Sofia Charlotan Nummen Antsepälle Adolf Fredrik Stenbergille, Fredrikan Vihdin Hannulaan ja Friimiin Karl Viktor Karlssonille (myöh. Kaarlola) sekä Amalia Margaretan Vihdin Lankilan Alitaloon Gustaf Selim Karlssonille (myöh. Kaarlonen). Amanda Teresia avioitui vasta kaksi vuotta isänsä kuoltua Nissoilan tilan omistajan, agronomi Henrik Theodor Steniuksen kanssa, jonka ensimmäinen puoliso oli kuollut samana vuonna kuin Gabriel Tolpo.

Suvun kirjeenvaihdon mukaan Gabriel Tolpo ja hänen tyttärensä eivät käyneet kotoaan muualla kuin jumalanpalveluksissa sekä häissä ja hautajaisissa. Sukulaiset puolestaan kävivät hänen luonaan vain silloin, kun heillä oli asioita toimitettavanaan. Näennäisen vähäisistä yhteyksistä huolimatta Tolpo oli kuitenkin maakunnassa tunnettu ja arvostettu henkilö. Sukulaisten kirjeessä todettiin: "Omaperäinen mies tuo ukko, yksipuolinen tuumailuissaan, mutta ruotsia hän kirjoitti paremmin kuin vertaisensa."

Gabriel Tolpo oli edistyksellisenä maanviljelijänä yhteydessä Hämeen-Uudenmaan Maanviljelysseuran vaikutusvaltaiseen jäsenkuntaan. Lankilan Ylitalolla oli voinmyyntisopimus tunnetun helsinkiläisen tehtailijan Paul Sinebrychoffin talouteen, ja Tolpo oli välittänyt samanlaisen sopimuksen myös myös Oravalan talolle, jossa hänen tyttärensä oli emäntänä.

Omassa pitäjässä Tolpo osallistui seurakunnallisen hallinnon aikana pitäjänkokouksiin, joissa päätettiin myös pitäjän maallisen hallinnon asioista. Hänet valittiin vuonna 1861 valittiin toimikuntaan, jonka tehtävänä oli antaa lausunto koululaitosta ja tulevaa kunnallishallintoa koskevista kysymyksistä. Uuteen kunnallishallintoon siirryttäessä Tolpo kuului vuonna 1866 toimikuntaan, jonka tehtävänä oli laatia tarvittava luettelo kunnallisveron määräämistä ja kuntakokousten ääniluetteloa varten.

Vuonna 1866 alkaneen uuden kunnallishallinnon aikana Tolpo oli kuntakokouksen varapuheenjohtaja vuosina 1876–1878 sekä kunnallislautakunnan puheenjohtaja vuosina 1870–1872 ja varapuheenjohtaja vuosina 1882–1886. Kuntakokous valtuutti vuonna 1870 Tolpon yhdessä nimismies C. A. Långströmin kanssa hankkimaan seuraavan vuonna toimintansa alkaville Pietilän ja Niuhalan kansakouluille opettajan ja opettajataren Jyväskylän seminaarista. Vuonna 1875 Tolpo kuului kuntakokouksen valitsemaan toimikuntaan, jonka tehtävänä oli laatia perustettavan Vihdin säästöpankin sääntöehdotus ja hoitaa perustamiseen liittyviä käytännön asioita. Hän oli säästöpankin tilintarkastaja vuosina 1879 ja 1884. Hän oli myös vuonna 1882 jahtitoimen ohjesääntötoimikunnan jäsen.

Gabriel Tolpo kuului myös Suomen autonomian ajan valtiopäivämiehiin. Hän oli yksi talonpoikaissäädyn neljästä edustajasta 20.1.–6.3.1862 koolla olleessa säätyvaliokunnassa eli ns. Tammikuun valiokunnassa. Valiokuntaan kuului 48 jäsentä, jotka oli valittu selvittämään, miten maan kannalta tärkeät asiat saataisiin ratkaistuksi, kun keisarin lupauksista huolimatta valtiopäiviä ei ollut pidetty kertaakaan vuoden 1809 jälkeen. Valiokunnan työn seurauksena keisari kutsuikin valtiopäivät koolle vuodesta 1863 alkaen muutaman vuoden välein. Tolpo valittiin vuoden 1872 valtiopäiville talonpoikaissäädyn edustajaksi Lohjan tuomiokunnasta. Hän ajoi niillä mm. kyytitaksan korottamista ja tientekovelvollisuuden tasaisempaa jakamista.

Kirjoitus on valmistunut helmikuussa 2007. Kirjoitettu Vihdin seurakunnan nettisivuille http://www.vihti500.info/ , henkilögalleriaa "Vihti 500" varten, jossa kirjoitus on hieman muutettuna.

Eräitä tekstin tarkistuksia toukokuussa 2007. Korjattu heinäkuussa 2007 Karoliina Sofia Forsströmin kotitalon nimi, se on Ali-Jaakkola (eikä Jaakkola eli Sipilä).

Kirjallisuutta:

Pousar, J.: Vanhojen kirjeiden kertomaa. Luoteis-Uusimaa 12.8.1999.

Myllyniemi, S.: Vihdin historia 1800–1918. Vihti Venäjän vallan aikana. Jyväskylä 1990.

Forsius, A: Artturi Hiidenheimo 1877–1956, Elämää Vihdin Oravalassa, työtä yhteiskunnan hyväksi. Elli ja Artturi Hiidenheimon säätiö, Vihti. Jyväskylä 2002.

Tolpo -suvun sukutaulut (oma tiedosto)

TAKAISIN KULTTUURIA, IHMISIÄ, SUKUJA HAKEMISTOON