Arno Forsius

Forsius-suku

Vihdin kirkkoherra Georgius Matthiae Forsius (–1640) on nykyisin elävän Forsius-suvun varhaisin edustaja. Tähän säätyläissukuun kuuluneet ovat yleensä edustaneet papistoa, ratsutilallisia, porvareita, opettajia ja virkamiehiä. Parhaiten tunnettuja ovat Henrik Forsius (1733–1813) Helsingin historian kirjoittajana ja Valter Forsius (1856–1939) aistivialliskoulutuksen uudistajana.

Kirjoituksessa henkilön nimen edellä on sulkeissa latinalainen luku, joka osoittaa asianomaisen sukupolven, kun sukuketjun ensimmäinen ja vanhin tunnettu jäsen Georgius Matthiae Forsius on merkitty luvulla (I).

Suomessa oli 1600-luvun alussa kymmenkunta pappia, jotka ottivat nimen Forsius kotipaikkansa Helsingin (ruots. Helsingfors, lat. Forsia) mukaan, eräänä heistä Sigfridus Aronus Forsius (n. 1560–1624), joka harrasti mm. luonnontutkimusta, almanakkojen laatimista ja virsirunoutta. Näillä papeilla ei ole varmaa sukulaisuussuhdetta Vihdin kirkkoherraan Georgius Matthiae Forsiukseen (–1640), jonka jälkeläisiä nykyisen Forsius–suvun jäsenet ovat.

(I) Georgius Matthiae Forsius oli Vihdin kirkkoherra 1615–1640. Hän omisti Tuohilammen ratsutilan, joka siirtyi hänen pojalleen (II) Johan Jöraninpoika Forsiukselle (–1694). Seuraavat Tuohilammen omistajat olivat viime mainitun poika (III) Henrik Johaninpoika Forsius (–1689) ja tämän poika (IV) Johan Henrikinpoika Forsius (–1744). Tuohilammen myytyään Johan Henrikinpoika Forsius eli puolisonsa Elisabet Backmanin perinnöksi saamalla Nordsjön ratsutilalla Helsingin pitäjässä. Heidän poikansa (V) Henrik Karsten Forsiuksen (1718–1769) miespuolisista jälkeläisistä useat olivat merenkulun palveluksessa.

(II) Johan Jöraninpoika Forsiuksen (–1694) pojista (III) Johan Johaninpoika Forsius (n. 1670–1710) eli Helsingissä kirjurina, kauppiaana ja talonomistajana. Viime mainittu ja hänen puolisonsa Maria Brumerus kuolivat vuonna 1710 ruttoepidemian uhreina. Heidän ainoa lapsensa (IV) Henrik Johaninpoika Forsius (1701–1745) eli Helsingissä porvarina ja laivurina.

(IV) Henrik Johaninpoika Forsiuksen (1701–1745) ja Barbara Helena Skuggen (tai Schugge) poika (V) Henrik Henrikinpoika Forsius (1733–1813) luki papiksi. Toimittuaan vuodesta 1759 alkaen Helsingissä triviaalikoulun vararehtorina hän siirtyi vuonna 1782 Mikkelin kirkkoherraksi. Hänet tunnetaan Helsingin kaupungin ensimmäisenä historiankirjoittajana, koska hän laati vuosina 1755 ja 1757 aiheesta kaksi akateemista väitöskirjaa. Hän sai teologian tohtorin arvon vuonna 1800.

(V) Henrik Forsiuksen (1733–1813) ja Hedvig Malmin poika, fil. maist. ja teol. kand. (VI) Gustaf Henrik Forsius (1780–1842) toimi Porvoon kymnaasissa opettajana ja rehtorina vuosina 1810–1837 sekä Lapinjärven kirkkoherrana vuosina 1838–1842. Hän sai teologian tohtorin arvon vuonna 1826. Hän oli myös Porvoon maalaiskunnassa sijaitsevan Åbyn säteritilan omistaja vuodesta 1825 alkaen. Gustaf Henrik Forsiuksella oli Henrietta Karolina Teschen kanssa neljä poikaa. Heistä fil. kand. (VII) Carl Henrik Forsius (1815–1889) toimi ylemmän alkeiskoulun opettajana ja rehtorina Heinolassa vuosina 1842–1859 sekä Porvoon ylemmän alkeiskoulun ja lyseon rehtorina vuosina 1859–1886, fil. kand. (VII) Lorenz Anton Axel Forsius (1823–1861) oli Porvoon ylemmän alkeiskoulun opettaja, lääket. ja kir. tri (VII) Kristian Fredrik Forsius (1825–1905) oli Uudenkaarlepyyn piirilääkäri, ja (VII) Johan Wilhelm Forsius (1826–1897) oli Åbyn säteritilan omistaja isänsä Gustaf Henrik Forsiuksen jälkeen. (VI) Gustaf Henrik Forsiuksen tyttäristä (VII) Kristina Johanna Charlotta Forsius (1829–1884) solmi avioliiton Kittilän piirilääkärin Julius Edgrenin kanssa.

(VII) Carl Henrik Forsiuksen ja Amalia Charlotta Aschanin poika, fil. maist. (VIII) Valter Voldemar Forsius (1856–1939) osallistui piispa Carl Henrik Alopaeuksen aloitteesta Suomen aistivialliskoulutuksen valmistelutyöhön. Valter Voldemar Forsius toimi jonkin aikaa Porvoossa kuurojen koulun opettajana ja maan ensimmäisenä kansanopiston johtajana. Hänet nimitettiin vuonna 1893 kouluylihallituksen aistivialliskoulujen tarkastajaksi ja vuonna 1918 kouluhallituksen kouluneuvoksen virkaan, josta hän siirtyi eläkkeelle vuonna 1926. Hänen harrastuksiaan olivat vapaapalokuntatyö, mieskuorolaulu ja puutarhaviljely.

(VII) Carl Henrik Forsiuksen tyttäristä (VIII) Agnes Sofia Carolina Forsius (1846–1931) avioitui Jyväskylän tyttökoulun ja -lyseon opettajan Nils Ferdinand Spolanderin kanssa. Heidän lapsensa ottivat nimen Puolanne. (VIII) Naema Johanna Forsiuksen (1852–1933) ja eversti Victor Alexander Krogeruksen lapsista voidaan mainita opettajana ja luonnontutkijana tunnettu fil. tri (IX) Rolf Krogerus. (VIII) Berta Maria Forsius (1858–1947), joka jäi naimattomaksi, oli voimistelunopettaja ja eräs Suomen naisvoimistelun uranuurtajista. (VIII) Elin Forsiuksen (1860–1911) puoliso oli fil. lis., myöhempi kasvatusopin professori ja kouluhallituksen ylijohtaja August Mikael Soininen (aik. Johnsson). (VIII) Anna Augusta Forsius (1862–1923) avioitui tuomari ja tilanomistaja Gustaf Axel Liliuksen kanssa.

(VIII) Valter Voldemar Forsiuksen ja Sofia Emilia (Mili) Liliuksen pojat olivat lääket. lis. (IX) Runar Forsius (1884–1935), jääkärimajuri (IX) Irmer Forsius (1892–1930) sekä ekonomi ja agronomi, pankinjohtaja (IX) Eiler Forsius (1897–1951), kaikki innokkaita luonnon harrastajia. Ainoa tytär (IX) Airi Forsius (1891–1978) solmi avioliiton liikemies Armas Kullervo Willamon (aik.Wilander) kanssa. Heidän poikansa fil. kand., toimitusjohtaja (X) Harri Heikki Willamo (1919–) on tunnettu ikonitutkija. (IX) Runar Forsiuksesta tuli maailmankuulu sahapistiäisten tuntija, jonka mittava hyönteiskokoelma on nykyään Åbo akademin hallussa. Hänen lapsistaan Saima Alexandra Granitin kanssa (X) Margareta Sofia Damsten (o.s. Forsius) (1920–) on terveydenhoitaja ja sukututkija, (X) Henrik Runar Forsius (1921–) lääket. ja kir. tri, joka on ollut 1965–1986 Oulun yliopiston silmätautiopin professori ja tutkinut erikoisesti perinnöllisiä silmätauteja, sekä (X) Carin Bodil Runa Forsius-Wallgren (o.s. Forsius) (1932–) hammaslääketieteen lisensiaatti. (IX) Irmer Forsiuksen lapset Alma Verna Biesen kanssa ovat fil. maist.(X) Paul Irmer Forsius (1925–2006), Oy Alko Ab:n kaupallinen johtaja, ja valt. maist. (X) Verna Irmelin Forsius (1929–), Suomen Kirkon Seurakuntaopiston opettaja. (IX) Eiler Forsiuksen ja Saara Margareta Elisabet Hiidenheimon pojat ovat lääket. ja kir. tri, professori, terveydenhuollon historian tutkija (X) Arno Fredrik Voldemar Forsius (1929–) sekä ekonomi, tilintarkastaja (X) Raimo Eiler Forsius (1931–). Kansanedustajia ovat olleet Saara Forsius (1902–1988) (o.s. Hiidenheimo) 1954–1969 sekä Raimo Forsiuksen tytär (XI) Merikukka Forsius (1972–) 1999 alkaen.

(VII) Johan Wilhelm Forsiuksen (1826–1897) ja Hulda Aurora Hollméruksen avioliitosta syntyi 12 lasta. Heistä tytär (VIII) Alva Forsius (1866–1935) piti Porvoossa synnytyslaitosta, perusti maamme ensimmäisen Ensi-kodin ja oli myös Suomen Pelastusarmeijan perustajia. (VIII) Aina Forsius (1868–1961) solmi avioliiton lääket. ja kir. tri Klas Kristian Edgrenin kanssa. (VII) Johan Wilhelm Forsiuksen pojanpoika (IX) Åke Bernhard Forsius (1910–1986) oli lainopin kandidaatti ja toimitusjohtaja.

Kirjoitus on laadittu alunperin Kansallisbiografiaa varten maaliskuussa 2001. Laajennettu kotisivuja varten. Julkaistu: Suomen kansallisbiografia 3, Forsblom – Hirn. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Hämeenlinna 2004. Helmikuussa 2007 korjattu (II) Johan Jöraninpoika Forsiuksen elinajaksi (–1694), aikaisemmin merkityssä elinajassa (1630–1694) syntymäajan täytyy olla jonkin verran varhaisempi. Helmikuussa 2008 korjattu sukupolvesta (I) alkavassa kappaleessa Johan Henrikinpoika Forsiuksen (–1744) nimi (oli virheellisesti Johan Johaninpoika Forsius).

Lähteet ja kirjallisuus:

Kirjallisuutta: P. Er. Gadd, Släktkalender III. 1960; A. Wilskman, Släktbok I. 1914. Useat muut sukututkimukseen liittyvät teokset ja kirjoitukset.

Kansallisbiografian artikkelit: M. Harjula, Forsius, Valter Voldemar (1856–1939), aistivialliskoulujen tarkastaja, kouluneuvos; H. Wirilander, Henrik Forsius (1733–1813), historiankirjoittaja, opettaja, pappi. Ne on julkaistu teoksessa Suomen kansallisbiografia 3, Forsblom – Hirn. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Hämeenlinna 2004.

Muuta kirjallisuutta: Arno Forsiuksen kotisivut: Alva Forsius (1866–1935) – sosiaalinen auttaja, kätilö, naisasian edistäjä; Arwidsson-suvun vaiheita; Aschan, Forsius ja Wænerberg -perhekuntien jäseniä Akademiska Sångföreningen ja Sällskapet M.M. -kuoroissa; Forsiuksen suvun juuret vanhassa Viipurissa; Georgius Matthiae Forsius (k. 1640) – Vihdin kirkkoherra 1615–1640; Henrik Forsius, Helsingin ensimmäisen historian kirjoittaja; Johannes Matthiae, Padasjoen ja Sysmän kirkkoherra 1500-luvulla; Lyra (Lyyra) -suku ja sen pappeja Hollolan seudun seurakunnissa; Merikukka Forsius  (s. 1972) – vihtiläinen kansanedustaja; Runar Forsius (1884–1935) – lääkäri ja maailmankuulu sahapistiäistutkija; Teschen suvun välskärit 1600-luvun alun Viipurissa; Valter Voldemar Forsius (1856–1939) – aistivialliskoulujen tarkastaja; Wanaeus-, Gummerus- ja Mulinus-sukujen papit Orivedellä 1600- ja 1700-luvuilla.

Lilius -suvusta on kotisivuilla mm. kirjoitukset: Liliuksen suvun vaiheita, ja Albert Henrik Lilius (1873–1947) – kasvatus- ja opetusopin professori, lastenpsykologian uranuurtaja Suomessa.

Korjaus heinäkuussa 2008: (VII) Kristian Fredrik Forsius (1825–1905) oli Uudenkaarlepyyn (ei Uudenkaupungin) piirilääkäri.

TAKAISIN KULTTUURIA, IHMISIÄ, SUKUJA HAKEMISTOON