Arno Forsius

Astrologian heijastumia nykyajassa

Astrologia elää edelleen

Astrologia, tähdistä ennustamisen taito, syntyi muinaisessa Mesopotamiassa jo ainakin 4000 vuotta sitten. Sen erityisesti vuosina 400–1600 jKr. kukoistaneiden oppien mukaan uskottiin, että Eläinradan tähtikuviot ja kiertotähdet vaikuttivat maan päällä kaikkeen, myös ihmisiin ja heidän kohtaloihinsa. Tämän astrologian valtakauden heijastumia esiintyy vieläkin länsimaisessa kulttuurissa. Usein sanotaan, että jokin asia tapahtui "hyvällä hetkellä", että joku henkilö syntyi "onnellisten tähtien alla" tai että jokin tapahtuma oli "kirjoitettu tähtiin".

Syntymä-, viikko-, kuukausi- ja vuosihoroskooppeja harrastetaan yhä aikakauslehdissä. Joissakin almanakoissa edelleen julkaistavat kalastajan kalenterit noudattavat yksinkertaisesti kuun vaiheita. Rudolf Steinerin antroposofisten lääkintäoppien mukaan sairauksien hoidossa käytettävät yrtit on kerättävä käyttötarkoituksensa mukaan tiettyjä astrologisia sääntöjä noudattaen, jotta niiden parantava teho olisi suurimmillaan.

Syöpä, Eläinradan Ravun tauti

Astrologia pilkistää yhä edelleen näkyviin lääketieteen nimistössä ja sanonnoissa. Latinan kielen cancer, suomeksi rapu, tarkoittaa lääketieteessä syöpää. Vanhoina aikoina tunnettiin vain ulkoisia syöpätauteja, joista huomattavin oli rintasyöpä. Astrologian oppien mukaan Eläinradan tähtikuvioista Rapu hallitsi ihmisessä rinnan aluetta. Sen vuoksi rintasyöpää kutsuttiin latinan kielellä kaunistellen nimellä malum immedicabile cancri, Ravun parantumaton sairaus.

Tiettävästi roomalainen Galenos (129–noin 200 jKr) käytti ensimmäisenä rintasyövästä nimitystä cancer ja siitä tämä sana sai vähitellen yleisen merkityksen syöpä. Toisen tiedon mukaan Galenos olisi ottanut nimen käyttöön, koska pitkälle kehittynyt rintasyöpä muistutti ulkonäöltään rapua. Syövän kreikankielinen nimitys carcinoma tulee samoin rapua tarkoittavasta sanasta carcinos. Latinan ja kreikan kielistä nämä syövän merkityksen saaneet sanat ovat sittemmin lainautuneet useimpiin läntisen maailman kieliin, esim. ransk. carcinome, saks. Karzinom, engl. cancer. Sen lisäksi saksan kielen Krebs ja ruotsin kielen kräfta, jotka ovat kokonaan muuta perua, tarkoittavat ravun ohella myös syöpää. Muut Eläinradan tähtikuviot eivät ole jättäneet nimiään lääketieteeseen.

Kiertotähtien valtapiirit

Vanhalla ajalla tunnetut kiertotähdet Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus sekä myös kiertotähtinä pidetyt aurinko ja kuu ovat astrologian kautta jääneet vaikuttamaan monen kielen sanastoon. Näitä astrologian heijastumia on englannin kielessä runsaammin kuin muissa. Kiertotähdet ovat alun perin saaneet nimensä antiikin ajan jumalien mukaan. Kun astrologian ja alkemian opit osittain sulautuivat toisiinsa, saivat tähtimaailman nimet uutta merkitystä alkemian piirissä.

Metalleista kulta oli omistettu auringolle, hopea kuulle, elohopea Merkuriukselle, kupari Venukselle, rauta Marsille, tina Jupiterille ja lyijy Saturnukselle. Näillä seitsemällä sen ajan kiertotähdellä oli maanpäällisessä maailmassa muitakin kohteita, joihin niiden uskottiin erityisesti vaikuttavan, mm. ihmisruumiin osat ja ihmisen elimistön nesteet.

Saturnus, "musta sappi" ja raskasmielisyys

Saturniininen tarkoittaa kiertotähti Saturnuksen vaikutuksen alaisena olevaa tai sen vaikutuksesta syntynyttä. Saturnuksen uskottiin ihmisruumissa vallitsevan erityisesti pernaa, mistä syystä myös pernan "neste", musta sappi (kreik. melanchole), kuului Saturnukselle. Näiden ajatuskulkujen mukaisesti englannin kielessä saturnine yhä edelleen tarkoittaa hidasta, raskasmielistä, synkkää tai vaiteliasta. Pernan ja mustan sapen kuviteltuun osuuteen synkkämielisyyden aiheuttajana liittyy toisaalta englannin kielessä käytetty sana spleen, perna, joka tarkoittaa myös luulotautia, synkkämielisyyttä, huonotuulisuutta ja kaunaisuutta. Samat merkitykset sanalla spleen on ollut aikaisemmin myös ruotsin kielessä.

Alkemian oppien mukaan metalleista lyijy oli omistettu Saturnukselle. Saturnuksen ja lyijyn yhteydestä juontuu sanojen saturnismus (lat. ja saks.) ja saturnisme (engl.) merkitys lyijymyrkytys ja sanan saturninus (lat.) ja saturnine (engl.) merkitys lyijyyn tai lyijymyrkytykseen liittyvänä. Siten esimerkiksi lyijypitoisen portviinin nauttimisesta johtuneen lyijymyrkytyksen aiheuttamaa kihtiä kutsuttiin englannin kielessä nimellä saturnine gout.

Kuu, lima ja oikullisuus

Astrologiassa lima oli tärkein elimistön neljästä nesteestä, sillä sen katsottiin muodostavan merkittävän osan aivoista. Koska lima kuului kuun (lat. luna, kreik. selene) hallintaan, pidettiin kuun ja sen vaiheiden merkitystä elimistölle erityisen suurena. Tähän käsitykseen liittyvät sanat lunatismus (lat.) ja lunatism (engl.), jotka tarkoittavat sekä mielenhäiriötä että unissakävelyä.

Englannin kielessä lunacy merkitsee mielenhäiriötä ja sekopäisyyttä, lunatic mielenhäiriöistä, kaatumatautista tai kuuhullua, samoin myös hullua, hullujenhuoneen asukkia ja mielipuolta. Edelleen englannin kielessä criminal lunatic tarkoittaa kriminaalimielisairasta ja lunatic asylum hullujenhuonetta ja vaivaistaloa tai hospitaalia.

Saksan kielessä sanoilla Mondsüchtig ja Selenogamie on vain merkitys unissakävelijä. Kemiallisena terminä lunar caustic tarkoittaa englannin kielessä hopeanitraattia, koska hopea kuului kuulle.

Ranskan kielessä sanonta avoir des lunes tarkoittaa olla oikukas, être dans sa bonne (mauvaise) lune olla hyvällä (huonolla) tuulella, bien (mal) luné,-e hyvän- (huono-)tuulista, ja lunatique kuuhullun ohella oikullista tai eriskummallista henkilöä.

Sanasta luna tulevat myös saksan kielen sanat Laune, mieliala, mielijohde, oikku, sekä launisch, oikullinen, ailahteleva. Varsin monella kasvilla on kuuhun viittaava tieteellinen nimi, mutta siinä se johtuu tavallisesti jostakin kuun sirppiä muistuttavasta kasvin osasta. Yhtäläisten piirteiden vuoksi näiden kasvien uskottiin kyllä vaikuttavan kuun vallassa olevien elinten sairauksiin.

Jupiter, veri ja hilpeys

Jupiterista, kreikaksi Iovis, johtui adjektiivi jovial (engl., ransk., saks., ruots.), joviaalinen, jolla on useampia merkitysvivahteita. Se tarkoittaa useimmissa kielessä hilpeää, lystikästä, rattoisaa, leikkisää, lupsakkaa tai hyväntuulista.

Substantiivilla (joviality, jovialité, Jovialität, jovialitet, joviaalisuus) on vastaava merkityssisältö. Mainittujen verevyyteen liittyvien myönteisten ominaisuuksien katsottiin johtuvan erityisesti Jupiterista, joka yhdessä Venuksen kanssa hallitsi verta. Venuksen nimi oli kuitenkin varattu muuhun tarkoitukseen. Joviaalisuudella ymmärrettiin suurin piirtein samaa kuin sangviinisuudella (lat. sanguis, veri), joka tuli käyttöön vasta myöhemmin.

Mars, sappi ja riidanhaluisuus

Mars puolestaan vallitsi sappinestettä eli "keltaista sappea" (kreik. chole) ja siten sana martial, martiaalinen, sai myös merkityksen sapekas, riidanhaluinen. Sitä käytetään sekä englannin että saksan kielessä. Tavallisimmin martial tarkoittaa kuitenkin sotaisaa, sodanjumala Marsista johtuen. Englannin kielessä sana martialize tarkoittaa karaisemista sekä myös kiihottamista ja ärsyttämistä.

Koska Mars oli rautaa hallitseva kiertotähti, kuvattiin 1600-luvun lopulla myös terveyslähteiden rautapitoista, terveellisenä ja vahvistavana pidettyä vettä martiaaliseksi.

Merkurius ja elohopea

Astrologiassa Merkurius oli elohopean tähti. Varsin monessa kielessä elohopean nimi johtuukin Merkuriuksesta. Muutoin elohopean nimenä on ollut argentum vivum (lat.), elävä hopea, ja hydrargyrum (kreik.), nestemäinen hopea. Mercurialismus (lat.) tarkoittaa elohopeamyrkytystä. Mercurialisatio (lat.), mercurialization (engl.) ja Mercurialisation (saks.) merkitsivät aikoinaan kuppataudin parantamiseksi annettua elohopeahoitoa.

Englannin kielessä mercury tarkoittaa kemiallisesti elohopeaa sekä mercuric ja mercurous siihen liittyvää. Merkuriuksesta johtuvat myös mercurial (engl.) ja merkurell, merkurisch (saks.), joiden merkityksenä on elohopeisen ohella haihtuva, epävakainen, oikullinen, vikkelä, "kuin elohopea".

Merkuriukseen liittyvät suomenkielessä varhemmin käytössä olleet sanat merkuri ja markkuli, jotka merkitsivät voimakkaita myrkkyjä. Ei ole täyttä varmuutta siitä, mitä myrkkyjä nimityksillä tarkoitettiin. Merkuri on ilmeisestikin ollut jokin elohopean suola, mahdollisesti sublimaatti, mercurius sublimatus, jota käytettiin kuppataudin lääkkeenä.

Markkuli on Elias Lönnrotin mukaan ollut toista vaarallista myrkkyä, arsenikkia, jota aikoinaan ostettiin jopa kulkukauppiailta ketunmyrkyksi. Ruotsin kielen eräissä murteissa merkuria ja markkulia vastaavat sanat ovat olleet nimenomaan arsenikin nimityksiä. Todennäköisesti markkuli on merkurin kansanomainen väännös, joka on saanut myös aikaisemmasta poikkeavan merkityksen.

Venus ja sukupuolisuus

Venus hallitsi yhdessä Jupiterin kanssa ihmisessä verta ja astrologian oppien mukaan kiertotähti Venuksen valtaan kuuluivat ns. veneeriset ihmiset, joita olivat nuorten naisten ja miesten ohella haureellisuuteen taipuvaiset henkilöt. Siitä huolimatta Venus ei ole astrologisesti jättänyt suoranaisia jälkiä kielten sanavarastoihin. Venukseen viittavat sanat johtuvatkin samannimisestä roomalaisten rakkauden jumalattaresta.

Veneerisellä on alettu tarkoittaa kaikkea sukupuoliseen kanssakäymiseen ja sukupuolielimiin kuuluvaa. Englannin kielessä venery tarkoittaa sukupuolista kanssakäymistä ja irstailua, venereal puolestaan laajasti lihanhimoista, syntistä, sukupuolista sekä sukupuoliviettiin ja sukupuolitauteihin liittyvää. Useimmissa kielissä veneeristä vastaavilla sanoilla ymmärretään erityisesti kuppatautiin tai yleisemmin sukupuolitautiin liittyvää.

Taivaan salaperäinen vaikutus

Tähtien ohella uskottiin myös sellaisten taivaan ilmiöiden kuten kuun ja auringon pimennysten ja niiden sappien eli kuvajaisten sekä pyrstötähtien esiintymisen vaikuttavan maanpäällisiin tapahtumiin. Näitä vaikutuksia pidettiin yleisesti uhkaavina ja haitallisina, mistä syystä mm. kulkutautien uskottiin olevan niiden seurauksia.

Vuonna 1379 kirjoitettiin ensimmäisen kerran äkillisen kuumetautiepidemian johtuvan ab occulta quadam caeli influentia (lat. influentia, vaikutus) eli jostakin salaperäisestä taivaan vaikutuksesta. Tuntemattomista kuumetaudeista käytettiinkin keskiajalla nimityksiä influentia caelestica (lat. caelum, taivas) ja influentia astralis (lat. astrum, tähti). Italialainen Gagiardi antoi vuonna 1743 koko Euroopassa esiintyneelle kuumetaudille nimityksen influenza, jossa muodossa nimi onkin jäänyt tarkoittamaan viruksen aiheuttamaa äkillistä ja rajua, hengityselinten oirein esiintyvää kulkutautia.

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin: Suomen Lääkärilehti 1990: 22–23: 1973–1974. Tarkistettu ja lisätty syyskuussa 1999. Kielellisiä korjauksia tehty helmikuussa 2006. Julkaistu: Astro Logos, nro 59, kesäkuu 2006, 32–33.

Kirjallisuutta:

Hirvonen, L.: Lääketieteen historia. Recallmed Oy, Hanko 1987

Lönnrot, E.: Talonpojan Koti-Lääkäri. Kolmas, korjattu painos. Helsinki 1867. Facsimile, Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo, Tampere 1984

Müller, R.: Medizinische Mikrobiologie, Parasiten, Bakterien, Immunität. Vierte, neubearbeitete Auflage. Urban & Schwarzenberg, München – Berlin, Nördlingen 1950

Renkonen, W. O.: Kulttuurin avainsanoja, Miten ne syntyvät ja kehittyvät. Werner Söderström Oy, Helsinki 1954

Rytkönen, A.: Kansan syvistä riveistä. Werner Söderström Oy, Helsinki – Porvoo, Forssa 1946

TAKAISIN KULTTUURIA, IHMISIÄ, SUKUJA TAI LÄÄKETIEDETTÄ HAKEMISTOON