Arno Forsius

Vihdin Oravalan talon erään sisarusparven uranvalintoja ja elämänvaiheita

Tämä kirjoitus kertoo Vihdin Oravalan talon omistajien Sven Israel Hiidenheimon (1836–1906, vuoteen 1906 Törnström) ja hänen puolisonsa Karoliina Kristiinan (1839–1923, o.s. Tolpo) aikuiseksi eläneistä lapsista. Kirjoitus on jakso avioparin nuorimman pojan Artturi Hiidenheimon elämäkerrasta, josta on näillä kotisivuilla erillinen tiivistelmä "Artturi Hiidenheimo, vihtiläinen kunnallisneuvos. Curriculum vitae."

Sven Israel Hiidenheimon vanhemmista Israel ja Maria Charlotta Törnströmistä on näillä kotisivuilla erillinen kirjoitus.

Sven Israel ja Karoliina Kristiina Hiidenheimon perheeseen syntyi kaikkiaan yhdeksän lasta, joista kuolivat lapsena Amalia Charlotta (1864–1869), Lydia Fredrika (1866–1869) ja Agnes Elisabet (1880–1893).

Artturi Fredrik Hiidenheimo (1877–1956) kertoo kansakoulun käytyään tunteneensa kiinnostusta liikealaa kohtaan. Hän olikin lähdössä Oulun kauppakouluun, mutta kun vanhemmat hartaasti toivoivat hänen ryhtyvän Oravalan seuraavaksi isännäksi, hän aloitti Harjun kaksitalvisen maanviljelyskoulun syksyllä 1895. Artturin kertoman mukaan hänen isänsä oli sanonut: ”Menet ensin Harjun maanviljelyskouluun – sieltähän ovat veljesikin pätevyytensä siemenen saaneet. Harjussa opetetaan kuinka maanviljelyksestä saadaan rahaa, kun taas niissä muissa maanviljelyskouluissa neuvotaan, kuinka maanviljelyksessä menetetään rahaa.”

Artturi Hiidenheimon monet huolellisesti ja kauniilla käsialalla kirjoittamat muistiinpanovihot Harjun maanviljelyskoulun ajalta osoittavat, että hän suhtautui opetukseen hyvin tunnollisesti. Vihot ovat olleet nuoren isännän käsikirjoja, kun hän on myöhemmin tarvinnut ohjeita ja tietoja maatilan kehittämisessä.

Artturi päätti koulunsa keväällä 1897, jolloin hän oli 20 vuoden ikäinen. Hän teki vuonna 1898 myös opintomatkan Viroon, mutta siitä ei ole säilynyt tarkempia tietoja.

Vanhempiensa toivomuksen mukaisesti Artturi Hiidenheimo ryhtyikin vuonna 1898 viljelemään kotitaloaan isänsä jälkeen. Pohdiskelua on herättänyt kysymys siitä, miksi Oravalan uudeksi isännäksi tuli Artturi, maanviljelijäksi ryhtyneistä veljeksistä nuorin, eikä Janne tai Pentti. Joka tapauksessa vanhemmat veljet olivat tehneet ratkaisunsa jo aikaisemmin.

Lisäys: Artturi Hiidenheimolla oli puolisonsa Fannyn (1874–1928, o.s. Ojanen) kanssa lapset: Fanny Maria (1901–1901), Saara Margareta Elisabet (avioit. Forsius, 1902–1988), Fanny Marianna Kristiina (Kirsti) (avioit. Rantapuu, ent. Fagerman, 1905–1993), Juuri Antti Artturi (1907–1944), Marja-Maija Helena (1909–1979) ja Pirkko-Liisa Mariatta (avioit. Ritvala, 1911–1996). Saara Margareta Elisabet Forsiuksesta on näillä kotisivuilla erillinen kirjoitus, samoin Fanny Hiidenheimon isästä Kaarle Ojasesta (1851—1927).

Artturi Hiidenheimon toinen avioliitto Elli Tavastähden (1883–1950) kanssa oli lapseton. Elli Hiidenheimosta on näillä kotisivuilla erillinen kirjoitus.

Sven Johan (Janne) Gabriel Törnström (1862–1925) oli ollut Oravalassa isänsä apuna vuoteen 1886, jolloin hän täytti 24 vuotta. Silloin hän ryhtyi juuri valmistuneen Vihdin vaivaistalon johtajaksi eli tilanhoitajaksi 500 markan rahapalkkaa ja ylöspitoa vastaan. Vuonna 1891 Janne suoritti Virolahdella sijaitsevan, kaksi vuotta aikaisemmin perustetun Harjun maanviljelyskoulun tietopuolisen kurssin. Sen jälkeen hän oli 1.10.1891–1.5.1892 Heinolan maalaiskunnassa tilanhoitajana Nynäsin tilalla ja 1.10.1892–1.5.1894 Hangossa tirehtööri Emil Andersinin apulaisena Arthur H. Borgströmin liikkeessä. Seuraavaksi Janne siirtyi tilanhoitajaksi vapaaherra Björn Alexis Aminoffin omistamaan Sundholman kartanoon Uudenkaupungin maalaiskuntaan ja solmi siellä ollessaan lokakuussa 1898 avioliiton Elin Mobergin (1868–1928) kanssa. Janne tuli Irjalan tilan omistajaksi Vihtiin vuonna 1906 ja kuoli Vihdissä vuonna 1925. Janne Törnström ei suomentanut sukunimeään, mutta hänen lapsensa tekivät sen vuonna 1935.

Janne Törnströmillä oli puolisonsa Elinin kanssa lapset: Ester Elisabet Hiidenheimo (1899–1964), Sven Erik Hiidenheimo (1900–1943), Martta Helena Hiidenheimo (1903–1951) ja Irja Meeri Elina Hiidenheimo (avioit. Marnela, myöh. Huttunen, 1910–1990).

Aksel Anders Törnström (1871–1933), veljeksistä toiseksi vanhin, ei ollut kiinnostunut maanviljelystä vaan luki lääkäriksi. Hän oli vuodesta 1900 naimisissa Elna Emilia Boströmin (1874–1938) kanssa. Aksel oli aluksi kunnanlääkärinä Somerolla huhtikuusta 1901 alkaen. Sieltä hän haki Vihdin kunnanlääkäriksi vuonna 1904, mutta silloin tehtävään valittiin Kokkolan kaupunginlääkäri Karl Edvin Wikberg. Vuodesta 1905 Aksel oli kunnanlääkärinä Merikarviassa ja Siikaisissa ja vuodesta 1908 Mynämäellä. Sen jälkeen hän toimi rautatielääkärinä Kouvolassa vuosina 1911–1920 ja Riihimäellä vuosina 1920–1924. Tammikuusta 1924 Aksel oli Joroisissa piirilääkärinä ja samalla rautatielääkärinä Pieksämäellä vuoteen 1930 saakka. Silloin hän siirtyi Lohjan piirilääkäriksi, asuinpaikkanaan Vihti. Hän ehti asua kotipitäjässään vain kolme vuotta ennen toukokuussa 1933 tapahtunutta kuolemaansa. Aksel Törnström ei suomentanut sukunimeään.

Aksel Törnströmillä oli puolisonsa Elnan kanssa lapset: Kerttu Törnström (avioit. Berg, 1902–1967) ja Olli Hiidenheimo (vuoteen 1931 Törnström, 1913–1980).

Bengt (Pentti) Henrik Hiidenheimo (1875–1918, vuoteen 1906 Törnström) kävi Harjun maanviljelyskoulun kaksitalvisen kurssin vuosina 1893–1895. Kaikesta päätellen hän asui sen jälkeen taas kotonaan ja avusti isäänsä maatilan hoidossa. Vihdissä asumiseen viittaa Pentin ahkera osallistuminen näinä aikoina Vihdin Nuorisoseuran toimintaan. Hän oli mukana myös Vihdin kunnan kuntakokouksissa vuonna 1897, ja eräässä pöytäkirjassa hänet mainitaan liikkeenharjoittajana.

Pentti Hiidenheimo osti vuonna 1898 Nummella sijainneen Jakovan tilan, joka oli huomattavasti Oravalaa suurempi, mutta pahoin rappiolla. On mahdollista, että Pentti on arvioinut kotitalonsa liian pieneksi uudenaikaisen maatalouden kannattavuutta ajatellen. Pentin setä Bengt Justus Törnström, Jokikunnan Jaakkolan eli Kaharlan isäntä, antoi hänelle taloudellista taustatukea lainaamalla kaupan toteuttamista varten tarvittavat rahat. Pentti solmi vuonna 1899 avioliiton pikkuserkkunsa tyttären Ida Malmgrenin (1881–1945) kanssa, jonka vanhemmat olivat Vihdin Niemenkylän tilan omistaja Johan Fabian Malmgren ja Maria Charlotta Forsström. Pentti Hiidenheimo kuoli Nummella helmikuussa 1918 punaisten murhaamana.

Pentti Hiidenheimolla oli puolisonsa Idan kanssa lapset: Helena Maria (Mirja) (1900–1988), Laura Maria (1901–1902), Elsa Maria (1902–1910), Mauri Israel (1904–1980), Anja Maria (1905–1986), Annikki Helena (1907–1907), Laura Helena (1907–1907), Kyllikki Helena (1907–1907), Heikki Olavi Nuutti (1910–1923), Osmo Olavi Nuutti (1910–1925), Kauko Salomon (1912–1912), Jouko Salomon (1912–1922), Irma-Kaarina (avioit. Vaskela, 1916–2004), Pentti Henrik (1918–1992) ja Ida Maria (Maija) (avioit. Aarnio, s. 1918).

Amanda Karoliina Törnström (1869–1947), tyttäristä vanhempi, valmistui kansakoulunopettajaksi ja solmi vuonna 1892 avioliiton kansakoulunopettaja Hugo Pietari Hallamaan (aik. Häyrén, 1867–1951) kanssa. He toimivat aluksi opettajina Mäntsälässä ja Hyvinkäällä. Hugo Hallamaa siirtyi sittemmin Henkivakuutusyhtiö Suomen palvelukseen vakuutustarkastajana ja myöhemmin ylitarkastajana. Vuosina 1915–1922 Hugo ja Amanda Hallamaa omistivat Lahdentaan kartanon Tyrvännössä. Kartanon omistajaksi tuli vuonna 1923 agronomi, fil. maisteri Arvo Jalas, joka oli avioitunut vuonna 1919 edellisten omistajien tyttären, lääket. lis. Rakel Hallamaan kanssa. Kartanossa toimi vuosina 1925–1933 Rakel Jalaksen johtama Lahdentaan [hermo]parantola. Kartano siirtyi vuonna 1933 taloudellisten vaikeuksien vuoksi valtion omistukseen. Amanda Hallamaa kuoli vuonna 1947 ja Hugo Hallamaa vuonna 1951, molemmat Helsingissä.

Lisäys: Amandalla oli puolisonsa Hugo Hallamaan kanssa lapset: Rakel (avioit. Jalas, 1892–1955) ja Rafael (1895–1963). Rakel Jalaksesta on näillä kotisivuilla erillinen kirjoitus.

Lydia Emilia Törnström (1873–1946), joka oli naimaton, toimi johtajattarena Vihdin kunnalliskodissa vuosina 1905–1907. Hän oli ollut aikaisemmin harjoittelijana Vihdin ja Loviisan kunnalliskodeissa. Hänen kerrotaan olleen myöhemmin johtajattarena Urjalan ja Tuusulan kunnalliskodeissa sekä taloudenhoitajana mm. Kytäjän kartanossa Hyvinkäällä ja Kallio-Kuninkalan kartanossa Tuusulassa, mutta näistä tehtävistä ei ole olemassa asiakirjatietoja. Hän kuoli Vihdissä vuonna 1946. Hän ei suomentanut sukunimeään. Lydia Törnströmillä ei ollut lapsia. (Korjauksia heinäkuussa 2011.)

Kirjoitus on muokattu kotisivuille heinäkuussa 2006. Joitakin selventäviä lisäyksiä on tehty ja eräät havaitut virheet on korjattu.

Kirjallisuutta:

Forsius, A.: Artturi Hiidenheimo 1877–1956. Elämää Vihdin Oravalassa, työtä yhteiskunnan hyväksi. Elli ja Artturi Hiidenheimon säätiö, Vihti. Jyväskylä 2002.

TAKAISIN KULTTUURIA, IHMISIÄ, SUKUJA HAKEMISTOON